How efficient is the pricing of ETFs? : Comparing the pricing of ETFs with the pricing of the underlying stocks and the index

Abstract

Exchange Traded Funds (ETF) have become a vital part of the financial markets during the years, in Europe as well. This master’s thesis studies the deviations between the exchange traded fund’s price and the respective net asset value (NAV). Also, the return difference of the exchange traded fund and its respective index was examined. Nine European exchange traded funds was selected for a time period of four-years from February 2015 to February 2019. Average mispricing was examined with t-test and regression analysis, and the persistency of mispricing was analyzed with autoregressive model. The return difference between the ETF price and the index price was examined with three tracking error methods which were absolute return difference, standard deviation of absolute return difference and standard error of a regression.

The obtained results suggest that statistically significant mispricing is present among the selected ETFs, although the average price of the ETFs follow closely to the respective NAV. Autoregression suggest that the mispricing is persistent for at least two days which exposes the ETFs for arbitrage opportunities, but the magnitude of mispricing is a barrier for arbitrage, because the bid-ask spread widens. For this reason, the mispricing is not economically significant. Regression analysis shows strong and close relationship between the ETF price and the respective NAV. In relation to previous research, tracking error calculations show significant tracking error, meaning that the ETFs do not replicate their respective index perfectly. With the obtained results it can be said that ETFs are efficiently priced, but ETFs are not replicating their respective indexes perfectly and exhibit significant tracking errors.

Pörssinoteeratut rahastot ovat vuosien saatossa nousseet tärkeäksi osaksi rahoitusmaailmaa, myös Euroopassa. Tämä pro gradu -tutkielma keskittyy tarkastelemaan pörssinoteerattujen rahastojen hintojen sekä niiden hallussa olevien osakkeiden arvojen eroa eli hinnoitteluvirhettä. Tämän lisäksi rahaston tuottoa verrataan osakeindeksiin, jota rahasto seuraa. Tarkasteluun valikoitui yhteensä yhdeksän eurooppalaista pörssinoteerattua rahastoa ja tarkastelu ajanjakso sijoittuu neljän vuoden aikavälille helmikuu 2015 ja helmikuu 2019. Keskimääräistä hinnoitteluvirhettä mitataan t-testillä sekä regressio analyysillä ja hinnoitteluvirheiden kestoa testataan autoregressiivisella mallilla. Rahaston ja osakeindeksin tuottojen eroa mitataan kolmella seurantavirhe-menetelmällä, jotka ovat tuottojen itseisarvojen keskimääräinen ero, näiden erojen keskihajonta sekä regressiomallin tuottama keskivirhe.

Saadut tulokset osoittavat, että tutkielmaan valituissa pörssinoteeratuissa rahastoissa esiintyy tilastollisesti merkittävää hinnoitteluvirhettä, vaikka keskimääräisesti hinnat ovat lähellä nettoarvoa. Autoregressivinen malli osoitti, että hinnoitteluvirhe kestää ainakin kaksi päivää, joka antaa mahdollisuuden arbitraasille, mutta korkea hinnoitteluvirhe on esteenä arbitraasin harjoittamiselle, koska ero tarjotun ja kysytyn hinnan välillä kasvaa. Tämän takia hinnoitteluvirhe ei ole taloudellisesti merkittävää. Regressio analyysi osoitti, että pörssinoteeratun rahaston ja nettoarvon välillä on vahva lineaarinen yhteys. Seurantavirhe osoittaa aikaisempiin tutkielmiin viitaten, että rahastot eivät seuraa täydellisesti indeksiä ja että seurantavirhe on merkittävää. Saatujen tulosten pohjalta voidaan todeta, että pörssinoteeratut rahastot ovat tehokkaasti hinnoiteltuja, mutta rahaston ja indeksin välillä esiintyy merkittävää seurantavirhettä.