Tietojohtamisen käytännöt ja organisaatioiden suorituskyky julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa
Hakala, Timo A. (2023)
Pro gradu -tutkielma
2023
School of Business and Management, Kauppatieteet
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301316678
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301316678
Tiivistelmä
Tietojohtamisen merkitys on kasvanut julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa (sote) viime vuosina. Merkityksen kasvuun on vaikuttanut tavoite tehostaa sosiaali- ja terveydenhuollon suorituskykyä ja tehokkuutta. Tietojohtamisen merkitystä on korostanut myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, jossa palvelujen järjestämisvastuu siirtyi hyvinvointialueille.
Määrällisen tutkimuksen viitekehyksenä oli tietojohtamisen käytäntöjä teoretisoiva tutkimus. Tavoite oli selvittää, millainen yhteys tietojohtamisen käytännöillä on julkisten sote-organisaatioiden suorituskykyyn, mitä eroja sote-organisaatioiden välillä on, ja eroavatko käsitykset ja arviot tietojohtamisen käytännöistä ammattiryhmittäin. Lisäksi arvioitiin julkisten sote-organisaatioiden aikomuksia toteuttaa tietojohtamisen kehittämistä ja arviointia. Lopuksi selvitettiin sote-organisaatioiden käsityksiä tietojohtamisen merkityksestä.
Tutkimuksen aineisto koottiin kyselylomakkeella. Kohderyhmänä oli 298 sote-alan johtajaa ja asiantuntijaa. Vastauksia saatiin 60. Tutkimuksessa havaittiin, että tietojohtamisen käytännöt ovat usein yhteydessä organisaatioiden suorituskyvyn kanssa. Yhteyden voimakkuus oli keskitasoa. Lisäksi havaittiin, että julkiset sote-organisaatiot poikkeavat toisistaan arvioidessaan tietojohtamisen käytäntöjä. Myös ammattiryhmien välillä oli selkeitä eroja tietojohtamisen käytännöissä. Tietojohtamisen kehittämistoimenpiteet vaihtelivat. Yleisimmät toimenpiteet liittyivät teknologioiden käyttöön ja strategioihin. Myös sote-uudistus vaikutti vastauksiin. Laaja yksimielisyys vallitsi siitä, että tietojohtaminen on tärkeää sekä yleisesti että oman organisaation kannalta. The importance of knowledge management (KM) has recently grown in the public healthcare and social welfare sector (HS). This has been influenced by the goal of enhancing performance. KM has also been emphasized by the reform of healthcare and social welfare. The responsibility for organizing services was transferred to welfare counties.
Studies on knowledge management practices (KMP) formed the framework of this quantitative study. The aim was to learn what kind of connection KM practices and performance have, are there differences between organizations and how the perceptions and assessments of KM practices differ between professional groups. In addition, it was evaluated the intentions of HS organizations to implement KM development measures and evaluation of KM. Finally, the understandings about the relevance of KM were investigated.
The data were compiled using a questionnaire. Target population involved 298 leaders and experts giving 60 replies. The study found that KMP’s are often connected with the performance of HS organizations. The connection was medium strong. In addition, it was found that HS organizations differ from each other in evaluating KM practices. There were also clear differences between professional groups regarding the KMP. Development measures KMP varied. The most common measures were related to the use of technologies and strategy. The HS reform also affected the answers. There was a broad consensus that KM is important from the point of view of own organization and in general.
Määrällisen tutkimuksen viitekehyksenä oli tietojohtamisen käytäntöjä teoretisoiva tutkimus. Tavoite oli selvittää, millainen yhteys tietojohtamisen käytännöillä on julkisten sote-organisaatioiden suorituskykyyn, mitä eroja sote-organisaatioiden välillä on, ja eroavatko käsitykset ja arviot tietojohtamisen käytännöistä ammattiryhmittäin. Lisäksi arvioitiin julkisten sote-organisaatioiden aikomuksia toteuttaa tietojohtamisen kehittämistä ja arviointia. Lopuksi selvitettiin sote-organisaatioiden käsityksiä tietojohtamisen merkityksestä.
Tutkimuksen aineisto koottiin kyselylomakkeella. Kohderyhmänä oli 298 sote-alan johtajaa ja asiantuntijaa. Vastauksia saatiin 60. Tutkimuksessa havaittiin, että tietojohtamisen käytännöt ovat usein yhteydessä organisaatioiden suorituskyvyn kanssa. Yhteyden voimakkuus oli keskitasoa. Lisäksi havaittiin, että julkiset sote-organisaatiot poikkeavat toisistaan arvioidessaan tietojohtamisen käytäntöjä. Myös ammattiryhmien välillä oli selkeitä eroja tietojohtamisen käytännöissä. Tietojohtamisen kehittämistoimenpiteet vaihtelivat. Yleisimmät toimenpiteet liittyivät teknologioiden käyttöön ja strategioihin. Myös sote-uudistus vaikutti vastauksiin. Laaja yksimielisyys vallitsi siitä, että tietojohtaminen on tärkeää sekä yleisesti että oman organisaation kannalta.
Studies on knowledge management practices (KMP) formed the framework of this quantitative study. The aim was to learn what kind of connection KM practices and performance have, are there differences between organizations and how the perceptions and assessments of KM practices differ between professional groups. In addition, it was evaluated the intentions of HS organizations to implement KM development measures and evaluation of KM. Finally, the understandings about the relevance of KM were investigated.
The data were compiled using a questionnaire. Target population involved 298 leaders and experts giving 60 replies. The study found that KMP’s are often connected with the performance of HS organizations. The connection was medium strong. In addition, it was found that HS organizations differ from each other in evaluating KM practices. There were also clear differences between professional groups regarding the KMP. Development measures KMP varied. The most common measures were related to the use of technologies and strategy. The HS reform also affected the answers. There was a broad consensus that KM is important from the point of view of own organization and in general.