Yleiskatsaus suomalaisten ohjelmistoteknologiayritysten ilmastoystävällisyydestä ja hiilidioksidipäästöjen laskennasta
Suorsa, Miisa (2023)
Kandidaatintyö
2023
School of Engineering Science, Tietotekniikka
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023021326893
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023021326893
Tiivistelmä
Ohjelmistoteknologialla parannetaan paljon muiden alojen ilmastoystävällisyyttä vähentämällä päästöjen syntymistä teknologisilla ratkaisuilla. Itse ohjelmistoteknologian ilmastoystävällisyyteen ja hiilidioksidipäästöjen syntymiseen ei kuitenkaan kiinnitetä niin paljon huomiota.
Tässä työssä perehdytään ohjelmistoteknologia-alan haasteisiin ilmastoystävällisyyden ja hiilidioksidipäästöjen laskennan suhteen. Ongelmakohtien löytämiseen käytetään apuna Green ICT -hankkeen webinaarien paneelikeskusteluja, missä alan yritykset keskustelevat eri teemoista keskenään. Näistä keskusteluista kerätään erinäisiä huomioita, mitkä kootaan analysoitavaksi tutkimusta varten. Lopullinen tutkimus koostuu kyselytutkimuksesta suomalaisille ohjelmistoteknologiayrityksille, minkä perusteella luodaan yleiskuva Suomen ohjelmistoteknologia-alan ilmastoystävällisyydestä ja hiilidioksidipäästöjen laskennasta.
Ohjelmistoteknologiayritykset ovat lisänneet ilmastoystävällisyyden arvoihinsa ja pyrkivät toteuttamaan Liikenne ja viestintäministeriön ICT-alan ilmastostrategian toimintaehdotuksia. Yrityksillä on nimetty roolihenkilö kehittämään ja ylläpitämään ilmastoystävällisyyttä toiminnassaan. Ilmastoystävällisten toimien toteuttaminen on vielä suhteellisen uusi asia ja lisääntynyt viimeisen kolmen vuoden aikana. Lisääntymiseen on vaikuttanut ilmastonmuutos, asiakaspaine ja työroolin kehittäminen toimien aloittamista varten.
Luotettavan yleiskuvan luominen tutkimuksella ei onnistunut vähäisen vastausmäärän takia. Vastaajien taustat olivat kuitenkin monipuolisia, joten tutkimuksesta pystyttiin muodostamaan suuntaa antava kuvaus. Software technology greatly improves the climate-friendliness of other sectors by reducing emissions through technological solutions. However, not so much attention is paid to the climate-friendly nature of software technology itself and carbon dioxide emissions.
This work focuses on the challenges facing the software technology sector in terms of climate-friendliness and the calculation of CO2 emissions. In order to identify the problem areas, the Green ICT webinars' panel discussions are used, where companies in the sector discuss different themes with each other. A number of comments on these discussions will be collected and compiled for analysis for research purposes. The final study consists of a survey for Finnish software technology companies, which will provide an overview of the climate-friendliness of the Finnish software technology industry and the calculation of CO2 emissions.
Software technology companies have added climate friendliness into their values and are seeking to implement proposals for action of the Ministry of Transport and Communications ICT climate strategy. Companies have a designated work role in developing and maintaining climate-friendly operations. The implementation of climate-friendly measures is still relatively new and has increased over the last three years. The increase has been influenced by climate change, customer pressure and the development of a work role.
A reliable overview of research failed due to a limited number of responses. However, the backgrounds of the respondents were diverse, so it was possible to provide an approximate description of the study.
Tässä työssä perehdytään ohjelmistoteknologia-alan haasteisiin ilmastoystävällisyyden ja hiilidioksidipäästöjen laskennan suhteen. Ongelmakohtien löytämiseen käytetään apuna Green ICT -hankkeen webinaarien paneelikeskusteluja, missä alan yritykset keskustelevat eri teemoista keskenään. Näistä keskusteluista kerätään erinäisiä huomioita, mitkä kootaan analysoitavaksi tutkimusta varten. Lopullinen tutkimus koostuu kyselytutkimuksesta suomalaisille ohjelmistoteknologiayrityksille, minkä perusteella luodaan yleiskuva Suomen ohjelmistoteknologia-alan ilmastoystävällisyydestä ja hiilidioksidipäästöjen laskennasta.
Ohjelmistoteknologiayritykset ovat lisänneet ilmastoystävällisyyden arvoihinsa ja pyrkivät toteuttamaan Liikenne ja viestintäministeriön ICT-alan ilmastostrategian toimintaehdotuksia. Yrityksillä on nimetty roolihenkilö kehittämään ja ylläpitämään ilmastoystävällisyyttä toiminnassaan. Ilmastoystävällisten toimien toteuttaminen on vielä suhteellisen uusi asia ja lisääntynyt viimeisen kolmen vuoden aikana. Lisääntymiseen on vaikuttanut ilmastonmuutos, asiakaspaine ja työroolin kehittäminen toimien aloittamista varten.
Luotettavan yleiskuvan luominen tutkimuksella ei onnistunut vähäisen vastausmäärän takia. Vastaajien taustat olivat kuitenkin monipuolisia, joten tutkimuksesta pystyttiin muodostamaan suuntaa antava kuvaus.
This work focuses on the challenges facing the software technology sector in terms of climate-friendliness and the calculation of CO2 emissions. In order to identify the problem areas, the Green ICT webinars' panel discussions are used, where companies in the sector discuss different themes with each other. A number of comments on these discussions will be collected and compiled for analysis for research purposes. The final study consists of a survey for Finnish software technology companies, which will provide an overview of the climate-friendliness of the Finnish software technology industry and the calculation of CO2 emissions.
Software technology companies have added climate friendliness into their values and are seeking to implement proposals for action of the Ministry of Transport and Communications ICT climate strategy. Companies have a designated work role in developing and maintaining climate-friendly operations. The implementation of climate-friendly measures is still relatively new and has increased over the last three years. The increase has been influenced by climate change, customer pressure and the development of a work role.
A reliable overview of research failed due to a limited number of responses. However, the backgrounds of the respondents were diverse, so it was possible to provide an approximate description of the study.