Tulevaisuuden hiilineutraali ja omavarainen lähiö: koosteraportti
Halonen, Vilma; Konsti-Laakso, Suvi; Uusitalo, Ville; Claudelin, Anna; Lemmetty, Larissa (2023-03-31)
Publishers version
31.03.2023
120
1-38
LUT-yliopisto
LUT Scientific and Expertise Publications Raportit ja selvitykset - Reports
School of Energy Systems
Kaikki oikeudet pidätetään.
© Tekijät
© Tekijät
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-335-930-7
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-335-930-7
Tiivistelmä
”Tulevaisuuden hiilineutraali ja omavarainen lähiö” -tutkimushankkeen tavoitteena oli tuottaa tietoa lähiön nykytilasta ja mahdollisuuksista sen kehittämiseen hiilineutraalisuuden ja omavaraisuuden näkökulmasta. Tutkimus tarkasteli lähiöasukkaan kulutusperusteista hiilijalanjälkeä keskittyen asumisen, liikkumisen ja ravintoon. Erityisenä kohderyhmän tarkasteltiin ikääntyviä asukkaita ja heidän näkökulmaansa kulutusperusteisen hiilijalanjäljen pienentämiseen.
Tutkimuksen kohdelähiönä tarkasteltiin Mukkulaa Lahdessa. Erityisesti tuotettiin tietoa kohdelähiön eli Lahden kaupungin Mukkulan tilasta kaupungin kehittämistoimille tilanteessa, jossa alueperustaiset, maankäytön perinteiset keinot kuten täydennysrakentaminen tai purkava saneeraus, eivät ole mahdollisia. Tutkimus perustui kahdella postikyselyillä vuosina 2021 ja 2022 kerättyihin aineistoihin, joiden pohjalta laskettiin kulutusperusteisen hiilijalanjäljen nykytilannetta ja muutosmahdollisuuksia käyttäen hyväksi elinkaariarviointia ja taselaskentaa. Lisäksi tehtiin haastatteluita ikääntyneiden asukkaiden näkökulmien täydentämiseksi.
Lahden Mukkulan asukkaan nykyinen hiilijalanjälki on 6,2 tonnia CO2-ekv. asukasta kohden. Näin ollen myös Mukkulan asukkaiden hiilijalanjäljen nykytaso on vielä kaukana kestävästä tasosta, jonka ilmastotavoitteiden mukaan tulisi olla alle 3 tonnia CO2-ekv. vuoteen 2030 mennessä. Aineiston perusteella Mukkulan asukkaat ovat tehneet monia helppoja toimia, kuten esimerkiksi kotitalousjätteen kierrättäminen ja ruokahävikin vähentäminen, omassa arjessaan vähentääkseen ilmastokuormaansa. Kuitenkin tehokkaammat ilmastotoimet, kuten asuntojen energiaremontit, polttomoottoriauton vaihtaminen sähköautoon ja kasvis- tai vegaaniruokavalioon siirtyminen ovat olleet vähemmän suosittuja toimenpiteitä asukkaiden keskuudessa, sillä ne vaativat mm. suurempia taloudellisia ponnistuksia sekä merkittävää tapojen muutosta.
Ikääntyneet näyttäytyivät tutkimuksen perusteella aktiivisina ilmastotoimijoina niin omassa arjessaan kuin myös esimerkiksi taloyhtiöissään. Kierrättäminen, jätteiden lajittelu sekä ruokahävikin vähentäminen olivat keskeisiä tekoja. Ikääntymisen mukanaan tuomat toimintakyvyn haasteet, esimerkiksi liikkumisessa, estävät esimerkiksi julkisen liikenteen käyttämistä.
Lisäksi tunnistettiin ohjauskeinoja, joilla voidaan edistää ja tukea lähiön hiilineutraaliutta ja omavaraisuutta. Tutkimuksen mukaan Mukkulan asukkaista selkeä enemmistö piti omavaraisuuden kasvattamiseen liittyviä toimenpiteitä tärkeinä ja tavoittelemisen arvoisina. Monet omavaraisuuden kasvattamiseen tähtäävät toimet ovat samoja kuin ilmastopäästöjen vähentämiseen liittyvät toimet. Näin ollen viestittäessä erilaisista ilmastotoimenpiteistä olisi tärkeää viestiä samalla niiden vaikutuksista omavaraisuuteen.
Tutkimuksen kohdelähiönä tarkasteltiin Mukkulaa Lahdessa. Erityisesti tuotettiin tietoa kohdelähiön eli Lahden kaupungin Mukkulan tilasta kaupungin kehittämistoimille tilanteessa, jossa alueperustaiset, maankäytön perinteiset keinot kuten täydennysrakentaminen tai purkava saneeraus, eivät ole mahdollisia. Tutkimus perustui kahdella postikyselyillä vuosina 2021 ja 2022 kerättyihin aineistoihin, joiden pohjalta laskettiin kulutusperusteisen hiilijalanjäljen nykytilannetta ja muutosmahdollisuuksia käyttäen hyväksi elinkaariarviointia ja taselaskentaa. Lisäksi tehtiin haastatteluita ikääntyneiden asukkaiden näkökulmien täydentämiseksi.
Lahden Mukkulan asukkaan nykyinen hiilijalanjälki on 6,2 tonnia CO2-ekv. asukasta kohden. Näin ollen myös Mukkulan asukkaiden hiilijalanjäljen nykytaso on vielä kaukana kestävästä tasosta, jonka ilmastotavoitteiden mukaan tulisi olla alle 3 tonnia CO2-ekv. vuoteen 2030 mennessä. Aineiston perusteella Mukkulan asukkaat ovat tehneet monia helppoja toimia, kuten esimerkiksi kotitalousjätteen kierrättäminen ja ruokahävikin vähentäminen, omassa arjessaan vähentääkseen ilmastokuormaansa. Kuitenkin tehokkaammat ilmastotoimet, kuten asuntojen energiaremontit, polttomoottoriauton vaihtaminen sähköautoon ja kasvis- tai vegaaniruokavalioon siirtyminen ovat olleet vähemmän suosittuja toimenpiteitä asukkaiden keskuudessa, sillä ne vaativat mm. suurempia taloudellisia ponnistuksia sekä merkittävää tapojen muutosta.
Ikääntyneet näyttäytyivät tutkimuksen perusteella aktiivisina ilmastotoimijoina niin omassa arjessaan kuin myös esimerkiksi taloyhtiöissään. Kierrättäminen, jätteiden lajittelu sekä ruokahävikin vähentäminen olivat keskeisiä tekoja. Ikääntymisen mukanaan tuomat toimintakyvyn haasteet, esimerkiksi liikkumisessa, estävät esimerkiksi julkisen liikenteen käyttämistä.
Lisäksi tunnistettiin ohjauskeinoja, joilla voidaan edistää ja tukea lähiön hiilineutraaliutta ja omavaraisuutta. Tutkimuksen mukaan Mukkulan asukkaista selkeä enemmistö piti omavaraisuuden kasvattamiseen liittyviä toimenpiteitä tärkeinä ja tavoittelemisen arvoisina. Monet omavaraisuuden kasvattamiseen tähtäävät toimet ovat samoja kuin ilmastopäästöjen vähentämiseen liittyvät toimet. Näin ollen viestittäessä erilaisista ilmastotoimenpiteistä olisi tärkeää viestiä samalla niiden vaikutuksista omavaraisuuteen.
Lähdeviite
Halonen, V., Konsti-Laakso, S., Uusitalo, V., Claudelin, C. & Lemmetty, L. Tulevaisuuden hiilineutraali ja omavarainen lähiö: koosteraportti. LUT Scientific and Expertise Publications Raportit ja selvitykset – Reports 120. LUT-yliopisto.