Hyvinvointialueiden rahoitus : sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusennuste Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella

Abstract

Vuoden 2023 alussa Suomessa toteutetaan sote-uudistus, jonka seurauksena sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta, kuntayhtymiltä ja sairaanhoitopiireiltä hyvinvointialueille. Hyvinvointialueiden rahoituksesta vastaa valtio. Rahoitus pyritään jakamaan mahdollisimman oikeudenmukaisesti todellisen palvelu-tarpeen perusteella. Tutkimuksen tavoitteena on ennustaa Keski-Uudenmaan hyvinvointi-alueen rahoitusnäkymiä ja paikallistaa datan joukosta kohteet, joiden laadun parantamiseen tarvitaan rahoituksen näkökulmasta eniten toimenpiteitä.

Tutkimuksen empiirisessä osassa toteutetaan matemaattinen rahoituksen ennustemalli Keski-Uudenmaan hyvinvointialueelle vuosille 2023–2027. Tärkeänä tutkimusaineistona hyödynnetään Sote-uudistuksen verkkosivuilta löytyvää hyvinvointialueiden rahoituksen laskentamallia. Mallin muuttujia ovat palvelutarpeen arvioitu kasvu ja väestöennuste.

Rahoitusennusteen perusteella Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen rahoitusnäkymät ovat laskusuuntaiset. Hyvinvointialueiden rahoituksessa otetaan huomioon monia tekijöitä, joista suurimpaan osaan alueet eivät pysty vaikuttamaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstön kirjaukset vaikuttavat osaltaan hyvinvointialueiden rahoitukseen. Diagnoosien systemaattinen kirjaaminen näyttäisikin olevan yksi tärkeimmistä keinoista, jonka toteutumisen varmistamalla hyvinvointialue voisi itse vaikuttaa rahoituksensa määrään. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen lääkäreiden kontakteista vain noin puoleen kirjataan diagnoositieto. Jos diagnoosien kirjaustaso jää alhaiseksi, ei voida olla varmoja siitä, vastaako hyvinvointialueiden rahoitus todellista palveluntarvetta.

A health and social services reform will be implemented in Finland at the beginning of the year 2023. As a result, the responsibility for organizing healthcare, social welfare and rescue services will be transferred to wellbeing services counties (WSCs). The funding of the WSCs is based on central government funding. The equitable distribution of the funding is sought to be achieved by acknowledging the actual demand for services. This study aims to predict the funding of the WSC of Central Uusimaa in particular, and to locate the possible factors in the area that need the most attention and improvement.

The empirical part of the study produces a financial forecast model for the WSC of Central Uusimaa covering the years of 2023–2027. The main variables used in the financial forecast model are estimated increase in need for services and population projection. The study uses the calculation model for the funding of the WSCs, provided by the health and social services reform, as an important research material.

According to the model, the funding prospect of the WSC of Central-Uusimaa appears to show a downward trend. There are many factors affecting the funding on most of which WSCs themselves cannot influence. The medical records kept up by social and healthcare professionals influence the amount of funding. Consequently, the systematic recording of diagnoses can be seen as a potential way for the WSCs to have an impact. Only approximately half of the doctor consultations in the WSC of Central Uusimaa are recorded to the system. If the level of recorded diagnoses stays low, the funding of the WSCs might not correspond to the actual demand for services.