Kustannustukien vaikutus suomalaisten yritysten maksuvalmiuteen COVID-19-pandemian aikana

Abstract

Euroopan komissio aloitti vuonna 2020 COVID-19-pandemian aiheuttaman taloudellisen kriisin torjumiseksi koronapuitetukiohjelman, jonka tarkoituksena oli turvata yritysten taloudellisen toiminnan jatkuvuus COVID-19-pandemian jälkeen. Suomessa koronapuitetukiohjelman nojalla jaettiin yli miljardi euroa suoria tukia kattamaan yritysten kiinteitä kustannuksia. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka nämä kustannustuet vaikuttivat niitä saaneiden suomalaisten yritysten maksuvalmiuteen. Tutkimuksessa pyritään myös selvittämään onko kustannustukien vaikuttavuus ollut erilainen tietyissä yrityssegmenteissä, joiden maksuvalmiuden voidaan todeta olevan erityisen muutosaltis ulkoisille shokeille.

Aiemmat aiheesta tehdyt tutkimukset eivät ole käsitelleet koronatukien vaikuttavuutta niiden myöntämisen jälkeen ja niissä on tutkittu niiden vaikuttavuutta muihin tekijöihin kuin maksuvalmiuteen. Tutkimusaineistona käytettiin 7 374 suomalaisen yrityksen otosta, jotka jaoteltiin hoito- ja verrokkiryhmään riippuen siitä, olivatko ne saaneet kustannustukea vuoden 2021 aikana. Tutkimusmenetelmänä käytettiin ehdollista erotukset erotuksissa-menetelmää, jolla tutkittiin kustannustuen vaikutusta viiteen eri yritysten maksuvalmiutta kuvaavaan tunnuslukuun.

Tutkimustulosten mukaan kustannustuki oli parantanut suomalaisten yritysten maksuvalmiutta tarkasteltaessa dynaamisia maksuvalmiuden mittareja. Staattisilla maksuvalmiuden mittareilla mitattuna kustannustuen vaikutus jäi vähäiseksi johtuen mahdollisesti muista yritysten maksuvalmiuteen liittyvistä tekijöistä. Eri yrityssegmenteistä kustannustuen vaikuttavuus oli koko tutkimusotokseen verrattaessa suurempi mikroyrityksillä sekä liikenne- ja ravitsemistoimialoilla toimivilla yrityksillä.

In 2020, the European Commission launched State Aid Temporary Framework to combat the financial crisis caused by the COVID-19 pandemic, with the aim of ensuring the continuity of financial activities of companies after the COVID-19 pandemic. In Finland, more than 1 billion euros in direct aid was distributed under the State Aid Temporary Framework to cover the fixed costs of businesses. The aim of this study is to examine the effect of these cost supports on the liquidity of the Finnish firms that received them. The study also aims to determine whether the effectiveness of the cost supports has been different for certain segments of firms whose liquidity could be considered to be particularly vulnerable to external shocks.

Previous studies on the subject have not examined the effectiveness of COVID-19 -subsidies after they have been granted and have looked at their effect on factors other than liquidity. The study used a sample of 7 374 Finnish firms, which were divided into treatment and control groups depending on whether they had received cost support during 2021. The empirical method used was the conditional differences-in-differences method, which examined the effect of cost support on five different liquidity ratios.

The results showed that cost support had improved the liquidity of Finnish firms when looking at dynamic liquidity ratios. When measured by static liquidity ratios, the effect of cost support remained small possibly due to other factors related to firms' liquidity. Across the different enterprise segments, the effectiveness of cost support was higher for micro-enterprises and companies in the transport and food service sectors when compared to the full sample.