Digitaalisen kaksosen hyödyntäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa
Parkkinen, Mirka (2023)
Diplomityö
Parkkinen, Mirka
2023
School of Engineering Science, Tuotantotalous
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023041937679
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023041937679
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoite oli tuottaa uutta tietoa digitaalisen kaksosen hyödyntämisestä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Digitaalisella kaksosella on monipuolisia mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Dataa keräämällä, jakamalla, yhdistämällä, ja analysoimalla on mahdollista kehittää toimintaa, tuottaa organisaatiolle lisäarvoa, ja edistää taloudellista kasvua.
Tutkimus koostui kahdesta osatutkimuksesta. Integroivan kirjallisuuskatsauksen aineisto koottiin LUT Primo -tietokannasta ja induktiivisen sisällönanalyysin tuloksena aineistosta muodostui viisi digitaalisen kaksosen hyödyntämistä koskevaa teemaa. Teemojen pohjalta luotiin väittämät toiseen osatutkimukseen, jonka aineisto kerättiin Delfoi-menetelmällä hyvinvointialueiden aluevaltuustojen jäsenistä koostuvalta asiantuntijapaneelilta eDelphi-ohjelmassa. Ensimmäisen Delfoi-kierroksen kiistanalaiset väittämät sekä asiantuntijoiden näkemykset vietiin paneelin uudelleenarvioitavaksi toiselle Delfoi-kierrokselle.
Tutkimus osoitti digitaalisen kaksosen hyödyntämisen mahdollisuuksiksi hoidon kehittämisen, palvelupolun suunnittelun, tiedon kumuloitumisen, asiantuntijoiden tuen ja yhteiskehittämisen. Digitaalisen kaksosen simulaatio voi selventää potilaan palvelukäyttäytymistä, vähentää häiriökysyntää, ja auttaa ennaltaehkäisevässä päätöksenteossa. Hyödyntäminen edellyttää osaavaa johtamista, riittäviä resursseja, sekä asiantuntijoiden, että muun henkilökunnan kouluttamista. Tulosten mukaan resurssien rajallisuutta voidaan ratkaista esimerkiksi liittoutumalla ekosysteemiverkoston kumppaneiden kanssa ja kouluttamalla teknologisia asiantuntijoita yhteisiin osaamiskeskuksiin. Keskeisiksi digitaalisen kaksosen tulevaisuuden skenaarioiksi muodostuivat tiedon kumuloituminen, tiedon ja palveluiden skaalautuvuus verkostoissa sekä organisaatioiden yhteiskehittäminen. The goal of the study was to produce new information on the use of the digital twin in social and healthcare. The digital twin has versatile opportunities in future. By collecting, sharing, combining, and analyzing data, operations can be developed, organizations can generate added value, and economic growth can be increased.
The study consisted of two sub-studies. The material of the integrative literature review was compiled from the LUT Primo database, and as a result of the inductive content analysis, five themes related to the utilization of the digital twin were formed. Based on the themes, statements were created for the second substudy. The material was collected using the Delfoi method from an expert panel consisting of members of the regional councils of the welfare areas. The views of the experts were collected in the eDelphi program. The disputed claims of the first Delfoi round and the views of the experts were taken to the second Delfoi round to be re-evaluated by the experts.
The study showed the possibilities of utilizing the digital twin for patient care, service path planning, knowledge accumulation, expert support and joint development. The simulation of the digital twin can clarify the patient's service behavior, reduces the demand for interference, and helps in preventive decisionmaking. According to results the limited resources can be solved, for example, by allying with ecosystem network partners and training technological experts in common competence centers. The key future scenarios of the digital twin were the accumulation of information, the scalability of information and services in networks, and the joint development of organizations.
Tutkimus koostui kahdesta osatutkimuksesta. Integroivan kirjallisuuskatsauksen aineisto koottiin LUT Primo -tietokannasta ja induktiivisen sisällönanalyysin tuloksena aineistosta muodostui viisi digitaalisen kaksosen hyödyntämistä koskevaa teemaa. Teemojen pohjalta luotiin väittämät toiseen osatutkimukseen, jonka aineisto kerättiin Delfoi-menetelmällä hyvinvointialueiden aluevaltuustojen jäsenistä koostuvalta asiantuntijapaneelilta eDelphi-ohjelmassa. Ensimmäisen Delfoi-kierroksen kiistanalaiset väittämät sekä asiantuntijoiden näkemykset vietiin paneelin uudelleenarvioitavaksi toiselle Delfoi-kierrokselle.
Tutkimus osoitti digitaalisen kaksosen hyödyntämisen mahdollisuuksiksi hoidon kehittämisen, palvelupolun suunnittelun, tiedon kumuloitumisen, asiantuntijoiden tuen ja yhteiskehittämisen. Digitaalisen kaksosen simulaatio voi selventää potilaan palvelukäyttäytymistä, vähentää häiriökysyntää, ja auttaa ennaltaehkäisevässä päätöksenteossa. Hyödyntäminen edellyttää osaavaa johtamista, riittäviä resursseja, sekä asiantuntijoiden, että muun henkilökunnan kouluttamista. Tulosten mukaan resurssien rajallisuutta voidaan ratkaista esimerkiksi liittoutumalla ekosysteemiverkoston kumppaneiden kanssa ja kouluttamalla teknologisia asiantuntijoita yhteisiin osaamiskeskuksiin. Keskeisiksi digitaalisen kaksosen tulevaisuuden skenaarioiksi muodostuivat tiedon kumuloituminen, tiedon ja palveluiden skaalautuvuus verkostoissa sekä organisaatioiden yhteiskehittäminen.
The study consisted of two sub-studies. The material of the integrative literature review was compiled from the LUT Primo database, and as a result of the inductive content analysis, five themes related to the utilization of the digital twin were formed. Based on the themes, statements were created for the second substudy. The material was collected using the Delfoi method from an expert panel consisting of members of the regional councils of the welfare areas. The views of the experts were collected in the eDelphi program. The disputed claims of the first Delfoi round and the views of the experts were taken to the second Delfoi round to be re-evaluated by the experts.
The study showed the possibilities of utilizing the digital twin for patient care, service path planning, knowledge accumulation, expert support and joint development. The simulation of the digital twin can clarify the patient's service behavior, reduces the demand for interference, and helps in preventive decisionmaking. According to results the limited resources can be solved, for example, by allying with ecosystem network partners and training technological experts in common competence centers. The key future scenarios of the digital twin were the accumulation of information, the scalability of information and services in networks, and the joint development of organizations.
