Ohjauskorkojen muutosten vaikutus lyhyisiin markkinakorkoihin euroalueella ja Yhdysvalloissa vuosina 1999–2022

Abstract

Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten muutokset Euroopan keskuspankin ja Yhdysvaltain keskuspankin Federal Reserven hallinnoimissa ohjauskoroissa ovat vaikuttaneet lyhyiden markkinakorkojen tasoihin muutoksen julkistamisen ympärillä. Tarkasteluajanjakso pitää sisällään vuodet 1999–2022 ja on jaettu lisäksi kahteen erilliseen alaperiodiin, jotka kattavat vuodet 1999–2009 sekä globaalin finanssikriisin jälkeisen ajan vuosina 2010–2022. Kokonaisreaktioiden ohella tarkastelussa otetaan huomioon ohjauskoron muutoksen suunta ja siihen liittyvät mahdolliset eroavaisuudet markkinakorkojen reaktioissa. Tutkimusaineisto koostuu ohjauskorkojen lisäksi viidestä eripituisesta markkinakorosta, joiden maturiteetit ulottuvat yhdestä päivästä aina 12 kuukauteen saakka. Ohjauskorkojen ja lyhyiden markkinakorkojen riippuvuussuhdetta testataan ohjauskorkomuutoksen ympärille ajoittuvilla viidellä eri aikaintervallilla hyödyntämällä lineaarisen regressioanalyysin pienimmän neliösumman menetelmää.

Tutkimustulosten perusteella lyhyet markkinakorot reagoivat tilastollisesti merkitsevästi ohjauskoron muutoksiin sekä euroalueella että Yhdysvalloissa. Kummallakin markkina-alueella markkinakorkojen reagointi pääsääntöisesti heikkenee maturiteetin kasvaessa. Euroalueen markkinakoroilla havaittiin huomattavasti Yhdysvaltojen vastaavia voimakkaampi taipumus liikkua ohjauskoron mukana viikon mittaisella aikaintervallilla vielä muutoksen julkistamisen jälkeen. Yhdysvalloissa markkinakorkojen reagointi voimistui vuodesta 2010 lähtien, kun taas euroalueella kehitys oli päinvastaista lyhyimpiä maturiteetteja lukuun ottamatta. Yön yli -korkojen havaittiin reagoivan keskimääräisesti selkeästi enemmän silloin, kun rahapolitiikkaa on kiristetty ohjauskorkoja nostamalla päinvastaiseen tilanteeseen verrattuna.

The aim of this thesis is to examine the impact of policy rate changes by European Central Bank and Federal Reserve on short-term market rates around the announcements. The research period covers the years 1999–2022 and it is further divided into two sub-periods which comprise the years 1999–2009 and 2010–2022. In addition to the overall reactions, the study considers the direction of the change in the policy rate and thus the related possible differences in the market reactions. Alongside the policy rates, the data consists of five short-term market interest rates with a maturity range from one day to 12 months from both the euro area and the United States. The dependence between the policy rates and the short-term market rates is tested at five different time intervals around the announcement with the least-squares method of linear regression analysis.

Based on the results, the short-term market rates have reacted statistically significantly in parallel with the policy rates both in the euro area and the United States. In both markets, the reactions of market rates generally weaken as the maturity increases. Clearly stronger learning effects after the announcement were observed for the market rates in the euro area than for the ones in the United States. In the United States, the reaction of the market rates intensified after the global financial crisis from 2010 onwards, while in the euro area the observations were opposite except for the shortest maturities. The overnight interest rates were observed to react distinctly stronger on average when the central banks tightened their monetary policy by raising the policy rates compared to the opposite cases.