The impact of sustainability communication on consumers' brand associations in the food and beverage industry
Axelsson, Sanja (2023)
Pro gradu -tutkielma
Axelsson, Sanja
2023
School of Business and Management, Kauppatieteet
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023050239787
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023050239787
Tiivistelmä
With sustainability concerns receiving increasing attention in many fields, it is important to study how sustainability-related communication affects brand equity. This study investigates sustainability communication and its effect on the ways in which brand associations create value in the food and beverage industry. Aaker’s 1991 framework for brand equity is utilized as the basis of the framework used in this study. In order to find how brand associations, a facet of brand equity, are affected by sustainability communication, five hypotheses are developed on the basis of the five ways brand associations create value identified by Aaker. These five ways are: Processing and retrieving information, Differentiation and positioning, Reason-to-buy, Positive feeling and attitudes, and Brand extensions.
The empirical part of this study is quantitative in nature. An experiment was conducted through the use of an online questionnaire, where respondents were randomly assigned an experimental condition. As the context of the empirical section is the coffee industry, respondents were shown communication examples from a coffee brand. Half were shown sustainability-related communication, and the rest non-sustainability related communication. The data was analyzed in the statistical software platform SPSS to assess the hypothesized causal relationships.
The hypothesis testing led to results which were not statistically significant. The correlation analysis showed strong correlations between some ways in which brand associations create value and sustainability-related questions, providing avenues for further research. The results of the correlation analysis indicate that a brand’s level of perceived sustainability strongly positively correlates with three of the ways in which brand associations create value: Differentiation and positioning, Reason-to-buy, and Positive feelings and attitudes. Koska kestävään kehitykseen liittyvät kysymykset ovat kasvavissa määrin saaneet huomiota monilla eri aloilla, on tärkeää tutkia miten kestävään kehitykseen liittyvä viestintä vaikuttaa brändipääomaan. Tämä tutkimus tutkii kestävän kehityksen kommunikointia ja sen vaikutusta niihin tapoihin, joilla brändiassosiaatiot luovat arvoa ruoka- ja juomateollisuudessa. Tässä tutkimuksessa käytetyn viitekehyksen perustana on käytetty Aakerin vuonna 1991 julkaisemaa brändipääoman kehystä. Jotta kestävyysviestinnän vaikutusta brändiassosiaatioihin voidaan tutkia, viisi hypoteesia on luotu käyttäen Aakerin tunnistamaa viittä tapaa, joilla brändiassosiaatiot luovat arvoa. Nämä viisi tapaa ovat: Informaation prosessointi ja mieleenpalauttaminen, Differentaatio ja positiointi, Syy ostaa, Positiiviset tunteet ja asenteet sekä Brändin laajennus.
Tämän tutkimuksen empiirinen osa on luonteeltaan kvantitatiivinen. Internetissä käytettävää kyselytyökalua hyödyntäen luotiin koe, jossa vastaajille määrättiin satunnaisesti kokeellinen ehto. Koska empiirisen osion kontekstina toimi kahvisektori, vastaajille näytettiin kahvibrändin viestintäesimerkkejä. Noin puolelle vastaajista näytettiin kestävään kehitykseen liittyviä viestintäesimerkkejä, ja muille näytettiin viestintäesimerkkejä, jotka eivät liity kestävään kehitykseen. Jotta oletettuja kausaalisia suhteita voitiin tutkia, data analysoitiin tilastollista ohjelmistoa SPSS hyödyntäen.
Hypoteesitestaus johti tuloksiin, jotka eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Korrelaatioanalyysissä löytyi positiivisia korrelaatioita joidenkin brändiassosiaatioiden arvonluontitapojen ja kestävään kehitykseen liittyvien kysymysten välillä, mikä luo pohjan mahdollisille jatkotutkimuksille. Korrelaatiotutkimuksen tulokset osoittavat, että brändin koettu kestävyys korreloi voimakkaasti ja positiivisesti kolmen eri tavan kanssa, joilla brändiassosiaatiot luovat arvoa. Nämä ovat: Differentiaatio ja positiointi, Syy ostaa, ja Positiiviset tunteet ja asenteet.
The empirical part of this study is quantitative in nature. An experiment was conducted through the use of an online questionnaire, where respondents were randomly assigned an experimental condition. As the context of the empirical section is the coffee industry, respondents were shown communication examples from a coffee brand. Half were shown sustainability-related communication, and the rest non-sustainability related communication. The data was analyzed in the statistical software platform SPSS to assess the hypothesized causal relationships.
The hypothesis testing led to results which were not statistically significant. The correlation analysis showed strong correlations between some ways in which brand associations create value and sustainability-related questions, providing avenues for further research. The results of the correlation analysis indicate that a brand’s level of perceived sustainability strongly positively correlates with three of the ways in which brand associations create value: Differentiation and positioning, Reason-to-buy, and Positive feelings and attitudes.
Tämän tutkimuksen empiirinen osa on luonteeltaan kvantitatiivinen. Internetissä käytettävää kyselytyökalua hyödyntäen luotiin koe, jossa vastaajille määrättiin satunnaisesti kokeellinen ehto. Koska empiirisen osion kontekstina toimi kahvisektori, vastaajille näytettiin kahvibrändin viestintäesimerkkejä. Noin puolelle vastaajista näytettiin kestävään kehitykseen liittyviä viestintäesimerkkejä, ja muille näytettiin viestintäesimerkkejä, jotka eivät liity kestävään kehitykseen. Jotta oletettuja kausaalisia suhteita voitiin tutkia, data analysoitiin tilastollista ohjelmistoa SPSS hyödyntäen.
Hypoteesitestaus johti tuloksiin, jotka eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Korrelaatioanalyysissä löytyi positiivisia korrelaatioita joidenkin brändiassosiaatioiden arvonluontitapojen ja kestävään kehitykseen liittyvien kysymysten välillä, mikä luo pohjan mahdollisille jatkotutkimuksille. Korrelaatiotutkimuksen tulokset osoittavat, että brändin koettu kestävyys korreloi voimakkaasti ja positiivisesti kolmen eri tavan kanssa, joilla brändiassosiaatiot luovat arvoa. Nämä ovat: Differentiaatio ja positiointi, Syy ostaa, ja Positiiviset tunteet ja asenteet.
