Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusvaikuttavuuden edistäminen data-analytiikan avulla
Säkäjärvi, Saara (2023)
Kandidaatintyö
Säkäjärvi, Saara
2023
School of Engineering Science, Tuotantotalous
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023050942383
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023050942383
Tiivistelmä
Tämän kandidaatintyön tavoite on tutkia data-analytiikan hyödyntämistä sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusvaikuttavuuden edistämisessä. Työn tarkoituksena on perehtyä siihen, millaisilla data-analytiikan keinoilla kustannusvaikuttavuutta voidaan edistää. Työssä perehdytään myös analytiikan prosessiin ja esitellään sosiaali- ja terveydenhuollon datan hyödyntämisen tueksi teoreettinen viitekehys. Työ toteutetaan integroivana kirjallisuuskatsauksena.
Työssä todetaan, että hyvinvointivaltiomme rahoituspohja on heikentynyt, jolloin yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut tulee toteuttaa entistä tehokkaammin ja taloudellisemmin. Kustannusvaikuttavat palvelut tuottavat asiakkaille enemmän hyötyä käytössä olevilla resursseilla. Kustannusvaikuttavuuden mittaamisessa on tärkeää hyödyntää yhtenäisiä mittareita, jotta tulosten vertailukelpoisuus säilyy hyvänä. Kustannusvaikuttavuutta voidaan arvioida viidellä eri tasolla, joista yksittäisen intervention kustannusvaikuttavuus on tarkin ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus laajin taso.
Sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa asiakkaista sekä potilaista kerätään valtavia määriä tietoa. Kerätyn datan arvo perustuu siitä saatuun hyötyyn. Hyöty puolestaan rakentuu datan jalostamisen eli analytiikan prosessin kautta. Analytiikan prosessin vaiheet ovat kuvaileva, diagnostinen, ennakoiva ja ohjaileva analytiikka. Prosessia voidaan hyödyntää myös rakenteeltaan haastavaan sosiaali- ja terveydenhuollon dataan. Työssä esiteltyjen esimerkkien avulla huomataan, että sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen hyödynnetään jo nyt monipuolisesti data-analytiikan eri menetelmiä. Kustannusvaikuttavuustutkimusta hidastaa kuitenkin se, että yhtenäisten mittareiden käyttö ei ole vielä riittävän kattavaa.
Työssä todetaan, että hyvinvointivaltiomme rahoituspohja on heikentynyt, jolloin yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut tulee toteuttaa entistä tehokkaammin ja taloudellisemmin. Kustannusvaikuttavat palvelut tuottavat asiakkaille enemmän hyötyä käytössä olevilla resursseilla. Kustannusvaikuttavuuden mittaamisessa on tärkeää hyödyntää yhtenäisiä mittareita, jotta tulosten vertailukelpoisuus säilyy hyvänä. Kustannusvaikuttavuutta voidaan arvioida viidellä eri tasolla, joista yksittäisen intervention kustannusvaikuttavuus on tarkin ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus laajin taso.
Sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa asiakkaista sekä potilaista kerätään valtavia määriä tietoa. Kerätyn datan arvo perustuu siitä saatuun hyötyyn. Hyöty puolestaan rakentuu datan jalostamisen eli analytiikan prosessin kautta. Analytiikan prosessin vaiheet ovat kuvaileva, diagnostinen, ennakoiva ja ohjaileva analytiikka. Prosessia voidaan hyödyntää myös rakenteeltaan haastavaan sosiaali- ja terveydenhuollon dataan. Työssä esiteltyjen esimerkkien avulla huomataan, että sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen hyödynnetään jo nyt monipuolisesti data-analytiikan eri menetelmiä. Kustannusvaikuttavuustutkimusta hidastaa kuitenkin se, että yhtenäisten mittareiden käyttö ei ole vielä riittävän kattavaa.
