Carbon dioxide emission allocation model on process and customer level for third-party logistics company’s warehousing services

Abstract

This thesis presents a carbon dioxide (CO2) emission allocation model for a third-party logistics (3PL) company's warehousing services. The model is designed to allocate CO2 emissions to different warehouse processes on the customer level, aiming for reliable and transparent results. The primary objective is to help identify potential areas for reducing CO2 emissions while providing added value to customers by demonstrating the amount of CO2 emissions generated. The company can search for ways to reduce emissions and establish CO2 reduction plans with the customer.

The research methodology is based on three-phase approach. First, a systematic literature review with bibliometric analysis with a snowballing method to gain an understanding of how CO2 emissions are currently modelled and if there is any guidance on allocating emissions more accurately. The second phase involved the development of an analytical model to allocate CO2 emissions to process and customer level in warehouses. Third, the designed model was applied with the company data, and the results were validated.

Overall, the developed CO2 emission allocation model provides reliable and transparent results that can help identify potential areas for reducing emissions and provide added value to customers by demonstrating their contribution to emissions.

Tämä tutkielma esittelee hiilidioksidipäästöjen allokaatiomallin kolmannen osapuolen logistiikkayrityksen varastopalveluihin. Malli on suunniteltu allokoimaan hiilidioksidipäästöjä eri varastointiprosesseihin asiakastasolla, tavoitteena luotettavat ja läpinäkyvät tulokset. Pääasiallinen tavoite on auttaa tunnistamaan mahdolliset kohteet hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ja tarjota asiakkaille lisäarvoa osoittamalla heidän tuottamansa hiilidioksidipäästöt. Yhdessä asiakkaan kanssa yritys voi etsiä tapoja vähentää päästöjä ja laatia hiilidioksidivähennyssuunnitelmia.

Tutkimusmenetelmä perustuu kolmivaiheiseen lähestymistapaan. Ensimmäisessä vaiheessa suoritettiin systemaattinen kirjallisuuskatsaus bibliometrisellä analyysillä käyttäen snowballing-menetelmää, jotta voitaisiin ymmärtää, miten hiilidioksidipäästöjä mallinnetaan tällä hetkellä ja onko olemassa ohjeistuksia päästöjen tarkemmalle allokoimiselle. Toisessa vaiheessa kehitettiin allokaatiomalli hiilidioksidipäästöjen jakamiseksi varastojen prosessi- ja asiakastasolle. Kolmannessa vaiheessa suunniteltua malli sovellettiin yrityksen dataan ja tulokset validoitiin.

Yhteenvetona kehitetty hiilidioksidipäästöjen allokaatiomalli tarjoaa luotettavia ja läpinäkyviä tuloksia, jotka auttavat tunnistamaan mahdolliset kohteet päästöjen vähentämiseksi ja tarjoavat asiakkaille lisäarvoa osoittamalla heidän päästömääränsä.