Epäeettiset suunnittelumallit Dota 2 ja Archero -videopeleissä

Abstract

Tämä työ käsittelee videopeleissä esiintyviä epäeettisiä tekniikoita pelaajalta hyödyn saamiseen eli epäeettisiä suunnittelumalleja. Niillä yritetään saada pelaajan pysymään pelissä mahdollisimman kauan, sijoittamaan rahansa peliin, ja käyttämään omaa sosiaalista pääomaa laajentamaan pelin pelaajakuntaa. Ennalta valittuja Dota 2 ja Archero -videopelejä käytetään työssä tapaustutkimuksena. Työssä käydään läpi epäeettisten suunnittelumallien pääkategoriat ja yleisimmät ilmentymismuodot. Tämän pohjalta tarkastellaan kyseisiä pelejä. Työn tuloksena todetaan, että epäeettiset suunnittelumallit eivät aina vaikuta pelaajan pelikokemukseen tai ohjaavat pelaaja.

This work addresses unethical techniques in video games that are designed to benefit from players, also known as dark patterns. These techniques are intended to keep players in the game for as long as possible, encourage them to spend money within the game, and use their social capital to expand the player base. Pre-selected Dota 2 and Archero videogames are used as case studies in this work. The main categories of dark patterns and their most common implementations are examined. Based on that analysis, we investigate these specific games. The results of the study show that dark patterns do not always have an impact on a player’s gaming experience or influence their behavior.