Mapping and testing circular economy indicators in industrial context : repurposing end-of-life steel wire rope

Abstract

This study explores the circularity impact of repurposing end-of-life steel wire rope into steel fibre reinforcement, as well as the applicability of circular economy indicators in industrial contexts. The study includes a literature review on circular economy definition, circularity and climate impact assessment, and steel fibre reinforcement. Climate impact calculations were performed to assess the life cycle climate impact of both recycling and repurposing options. Also, the circular economy indicators were calculated for recycling and repurposing scenarios. Results indicate that repurposing EoL steel wire is from climate perspective and circularly more sustainable choice due to its higher circularity and lower climate impact. However, the economic viability of repurposing requires further analysis. The study also shows that circularity indicators can provide valuable insights into the circularity impact of industrial processes and products, but their applicability depends on various factors. Standardized circularity assessment methodologies are under development to improve the recognition, credibility, and reliability of circularity assessments. This study contributes to understanding repurposing of end-of-life steel wire rope, and circularity assessment, as well as highlights the importance of combining circularity indicators with other sustainability indicators for a comprehensive sustainability assessment.

Tämä tutkimus käsittelee käytetyn teräsköyden uusiokäytön kiertotalousvaikutusta, kun käytetystä teräsköydestä valmistetaan teräskuitua betonivahvikkeeksi, sekä kiertotalousindikaattoreiden soveltuvuutta teollisuusympäristössä. Tutkimus sisältää kirjallisuuskatsauksen kiertotalouteen, kiertotalouden ja ilmastovaikutusten arviointiin ja teräskuituvahvikkeiden käyttötarkoituksiin. Tutkimuksessa suoritetaan ilmastovaikutuslaskelmat teräsköyden elinkaaren ympäristövaikutusten arvioimiseksi sekä kierrätys- että uusiokäyttövaihtoehdolle. Lisäksi kiertotalousindikaattorit lasketaan kierrätys- ja uusiokäyttöskenaarioille. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että käytetyn teräsköyden uusiokäyttö on kiertotaloudellisesti and ilmastovaikutuksellisesti kestävämpi valinta sen korkeamman kiertotaloudellisuuden ja alhaisemman ilmastovaikutuksen vuoksi. Tosin, teräsköyden valmistaminen teräskuiduksi taloudellinen kannattavuus vaatii lisätutkimusta. Tutkimus osoittaa, että kiertotalousindikaattorit voivat tarjota arvokasta tietoa teollisten prosessien ja tuotteiden kiertotaloudellisuudesta, mutta niiden soveltuvuus riippuu useasta tekijästä. Standardisoituja kiertotalouden arviointimenetelmiä kehitellään, jotta kiertotalouden arvioinnin vakiintuneisuus, uskottavuus ja luotettavuus paranisivat. Tämä tutkimus lisää ymmärrystä käytetyn teräsköyden uusiokäytöstä ja kiertotalouden arvioinnista. Tutkimus myös korostaa tärkeyden yhdistää kiertotalousindikaattorit muiden kestävyysindikaattorien kanssa kokonaisvaltaisemman kestävyysarvioinnin toteuttamiseksi.