Environmental impact assessment of a housing company
Tappola, Jonna (2023)
Diplomityö
Tappola, Jonna
2023
School of Energy Systems, Ympäristötekniikka
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023052548033
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023052548033
Tiivistelmä
This Master’s thesis defines an operational carbon footprint for a housing company. Aim of the study is to identify relevant emission sources of a housing company, calculate carbon emission on an annual basis and provide potential improvement measures to decrease the annual emissions. The theoretical part of the study introduces the concept of a Finnish housing company and its operational environment. Also, relevant standards and guidance to perform the calculation are explained.
To carry out the study, two real-life case assets were assessed in detail with focus on scope 3 emissions according to the Greenhouse Gas Protocol. Both assets represent an apartment building located in Helsinki.
Findings of the study reveal that energy related emissions cover 73 % and 94 % of the carbon footprint and most significant contributors are space heating, hot domestic water and electricity consumption. Carbon footprint of an asset utilizing ground source heat pump is 10,7 kg CO2e/n-m²/year while carbon footprint of an asset with district heating energy system is 24,8 kg CO2e/n-m²/year. Minor contributors are waste management, water treatment in addition to maintenance and cleaning.
Improvement potential can be found from the source of heating energy. Study focuses on minor improvements and points out that annual carbon footprint could be decreased around 20 % by water and energy efficiency measures in addition to waste segregation improvement. Tämä diplomityö määrittelee taloyhtiön toiminnallisen hiilijalanjäljen. Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa taloyhtiön olennaiset päästölähteet, laskea hiilidioksidipäästöt vuositasolla ja esitellä mahdollisia parannustoimenpiteitä vuosittaisten päästöjen vähentämiseksi. Työn teoriaosassa esitellään suomalaisen taloyhtiön toimintaympäristö. Lisäksi avataan sovellettavat standardit ja ohjeet, jotka ovat olennaisia laskennan suorittamiseksi.
Tutkimuksessa paneudutaan yksityiskohtaisesti kahden olemassa olevan taloyhtiön päästöjen muodostumiseen. Selvityksessä keskitytään kasvihuonekaasuprotokollan soveltamisalan 3 päästöihin. Molemmat case-kohteet ovat Helsingissä sijaitsevia kerrostaloja.
Tutkimuksessa saavutettujen tulosten perusteella energiaan liittyvät päästöt kattavat 73 % ja 94 % hiilijalanjäljestä, ja merkittävimmät päästölähteet ovat tilojen lämmitys, käyttöveden lämmitys ja sähkönkulutus. Maalämpöpumppua lämmityksessä hyödyntävän kohteen hiilijalanjälki on 10,7 kg CO2e/n-m²/vuosi ja kaukolämpöä hyödyntävän kohteen hiilijalanjälki on 24,8 kg CO2e/n-m²/vuosi. Pienempinä vaikuttajina tuloksissa ovat jätehuolto, vedenkäsittely, kiinteistöhuolto ja siivous.
Tutkimus keskittyy esittelemään matalan kynnyksen parannustoimenpiteitä, joiden avulla vuotuista hiilijalanjälkeä voidaan arvion mukaan pienentää noin 20 % vesi- ja energiatehokkuustoimenpiteillä sekä jätteiden lajittelun tehostamisella.
To carry out the study, two real-life case assets were assessed in detail with focus on scope 3 emissions according to the Greenhouse Gas Protocol. Both assets represent an apartment building located in Helsinki.
Findings of the study reveal that energy related emissions cover 73 % and 94 % of the carbon footprint and most significant contributors are space heating, hot domestic water and electricity consumption. Carbon footprint of an asset utilizing ground source heat pump is 10,7 kg CO2e/n-m²/year while carbon footprint of an asset with district heating energy system is 24,8 kg CO2e/n-m²/year. Minor contributors are waste management, water treatment in addition to maintenance and cleaning.
Improvement potential can be found from the source of heating energy. Study focuses on minor improvements and points out that annual carbon footprint could be decreased around 20 % by water and energy efficiency measures in addition to waste segregation improvement.
Tutkimuksessa paneudutaan yksityiskohtaisesti kahden olemassa olevan taloyhtiön päästöjen muodostumiseen. Selvityksessä keskitytään kasvihuonekaasuprotokollan soveltamisalan 3 päästöihin. Molemmat case-kohteet ovat Helsingissä sijaitsevia kerrostaloja.
Tutkimuksessa saavutettujen tulosten perusteella energiaan liittyvät päästöt kattavat 73 % ja 94 % hiilijalanjäljestä, ja merkittävimmät päästölähteet ovat tilojen lämmitys, käyttöveden lämmitys ja sähkönkulutus. Maalämpöpumppua lämmityksessä hyödyntävän kohteen hiilijalanjälki on 10,7 kg CO2e/n-m²/vuosi ja kaukolämpöä hyödyntävän kohteen hiilijalanjälki on 24,8 kg CO2e/n-m²/vuosi. Pienempinä vaikuttajina tuloksissa ovat jätehuolto, vedenkäsittely, kiinteistöhuolto ja siivous.
Tutkimus keskittyy esittelemään matalan kynnyksen parannustoimenpiteitä, joiden avulla vuotuista hiilijalanjälkeä voidaan arvion mukaan pienentää noin 20 % vesi- ja energiatehokkuustoimenpiteillä sekä jätteiden lajittelun tehostamisella.