Luonnon monimuotoisuuden lisääminen urbaanissa ympäristössä

Abstract

Tämän kandidaatintyön tavoitteena on muodostaa koonti hyviksi todetuista luonnonsuojelutoimista urbaaneissa ympäristöissä. Teoriaosuudessa tarkastellaan kirjallisuuskatsauksena luonnon monimuotoisuutta globaalisti sekä Suomen tasolla. Lisäksi käydään läpi biodiversiteetin tunnistettuja uhkia ja niiden ehkäisyn keinoja. Työ sisältää myös urbaaneja ympäristöjä tarkastelevan luvun, jossa selvitetään ekosysteemien transformaation ja kaupunkiympäristöjen vaikutusta luontoon. Menetelmänä luonnon monimuotoisuuden suojelutoimien analysointiin ja koontiin käytetään luonnonsuojelijoille muodostettua Conservation Evidence tietokantaa.

Rajauksena tietokannassa käytetään urbaaneja ja keinotekoisia ympäristöjä. Lisäksi suojelutoimien tarkastelu tehdään vain hyödyllisiksi-, todennäköisesti hyödyllisiksi- tai kaksijakoisiksi arvioiduista toimista. Konkreettiset suojelutoimet on jaoteltu tulostaulukkoon hyödyllisyyden ja kolmen tarkentavan luokittelun avulla. Nämä luokittelut ovat: ennaltaehkäisevään toimintaan ja korvaaviin menetelmiin perustuvat suojelutoimet, uudenlaista infrastruktuuria tai tarvikkeita hyödyntävät suojelutoimet, ja sopeuttamistoimet.

Positiivisiksi arvioidut suojelutoimet painottuvat pääosin muutamaan kategoriaan: linnut, maan nisäkkäät, välimerellinen viljelysmaa ja lepakot. Työn rajauksilla saatu datan määrä osoittautuu melko suppeaksi, mikä kertoo tarpeesta aiheeseen liittyvän tutkimuksen resurssien parantamiseen. Monissa kategorioissa arviointia suojelutoimiin ei ole voitu vielä tehdä tutkimuksen- tai asiantuntija-arvioiden keskeneräisyyden vuoksi. Saadut tulokset ovat kuitenkin hyvä pohja monimuotoisuuden turvaamiseksi arvioiduissa kategorioissa.

The aim of this bachelor’s thesis is to compile a summary of nature conservation practices proven effective in urban environments. In the theoretical part of this thesis, biodiversity is examined through a literature review. It considers both global and Finnish perspectives by identifying threats to biodiversity and their prevention methods. The theoretical part also includes a chapter focusing on urban environments and the impacts of the transformation of ecosystems and urbanization on nature. The used method for analyzing and compiling nature conservation actions is the Conservation Evidence database, originally designed for conservationists.

The used limitations of the database are urban and artificial environments and only actions assessed as beneficial, likely beneficial, or two-edged are considered. Results of useful nature conservation actions in urban environments are categorized on their usefulness and three specific classifications: preventing and compensatory actions, actions utilizing new infrastructure or equipment, and adaptation actions.

Based on the database the positively assessed conservation actions primarily focus on only a few categories: birds, terrestrial mammals, Mediterranean farmland, and bats. The limited amount of data obtained within the scope of this thesis indicates the need for improved research resources in this field of study. In many categories, an assessment of conservation actions could not be made due to ongoing research or incomplete expert evaluations. The results obtained provide still a good foundation for biodiversity conservation in the evaluated categories.