Valmennusten merkitys työnhakijoiden työllistymisen edistymisessä : valmennuksiin ohjaamisen ja niiden vaikuttavuuden kehittäminen Kaakkois-Suomen TE-toimistossa

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli määrittää valmennuspalvelujen merkitystä niihin osallistuvien työllistymisen edistymiseen tavalla, joka tukee valmennuspalvelujen, niihin ohjaamisen ja niiden vaikuttavuuden kehittämistä Kaakkois-Suomen TE-toimistossa. Taustalla oli se, että osallistujapalautteiden perusteella valmennuspalvelut vaikuttivat hyviltä, mutta niiden vaikutus työllistymiseen oli heikko tai vaikeasti todennettavissa. Teoriaosassa tarkastellaan valmennuspalveluja, niiden vaikuttavuutta ja niihin ohjaamista sekä työllisyyden ja hyvinvoinnin välistä yhteyttä. Tarkastelu pohjautuu lakeihin, ohjeisiin, raportteihin ja tutkimuksiin.

Valmennusten merkitystä työllistymisen edistymiseen tunnistettiin asiakas- ja TE-asiantuntijakyselyjen avulla. Merkityksen tunnistamisessa hyödynnettiin työllisyyden ja hyvinvoinnin välisiin yhteyksiin pohjautuen hyvinvoinnin tarveulottuvuuksia. Kyselyillä tuotiin esiin valmennuksiin osallistuneiden asiakkaiden kokemuksia ja arvioita liittyen aikaan ennen valmennusta, osallistumisen aikana ja sen jälkeen sekä niiden työllistymistä edistävään vaikutukseen liittyen. Asiakkaiden arvioidessa omia kokemuksiaan TE-asiantuntijat arvioivat valmennuksiin osallistuneiden asiakkaidensa kokemuksia ja arvioita.

Hyvinvoinnin ulottuvuuksien valossa tarkasteltuna valmennuksilla on työllistymistä edistäviä vaikutuksia. Asiakkaiden kokemukset olivat yksilöllisiä, mutta oli mahdollista tunnistaa useille asiakkaille yhteisiä kokemuksia ja arvioita. TE-asiantuntijoiden työllistymisen edistymistä kuvaavissa vastauksissa oli selkeitä yhtymäkohtia hyvinvoinnin tarveulottuvuuksiin. Työn teoriaosuuden sekä asiakas- ja TE-asiantuntijakyselyjen pohjalta laadittiin toimenpidesuosituksia Kaakkois-Suomen TE-toimistolle valmennusten ja ohjaamisen kehittämiseksi.

The aim of this thesis was to determine the significance of coaching in advancing employment, in a manner that supports the development of coaching services, their effectiveness and the guidance towards them in the TE Office of South-East Finland. A reason for the study was that, based on participant feedback, the TE Office coaching services appeared of high quality but their impact on employment was either low or difficult to verify. The theory section of the study examines these topics, as well as the connection between employment and well-being. The analysis is based on legislation, related guidelines, reports, and studies.

Both client and TE specialist surveys were carried out to identify the role of coaching in employment outcomes. The dimensions of well-being were utilized in the identification, based on the links between employment and well-being. Through the surveys, it was possible to highlight the experiences and evaluations of the clients both before, during and after they participated in coaching, as well as their views on the significance of coaching in advancing employment. While the clients evaluated their own experiences, the TE specialists evaluated the coaching experiences of their clients.

Examined from the viewpoint of the dimensions of well-being, the coaching services do have a beneficial impact on employment. The experiences of the clients were individual, but it was possible to identify common experiences and evaluations shared by many. Clear links to the dimensions of well-being were also found in the TE experts’ responses describing advancing employment. Based both on the theory section of the thesis and the examination of the client and TE expert surveys, action recommendations were made to the TE Office of South-East Finland to enhance the development of coaching and guidance.