Vapaa-ajankalastuksen hiilijalanjälki

Abstract

Tämän kandidaatintyön tavoitteena on laskea vapaa-ajankalastuksen hiilijalanjälki kolmessa hypoteettisessa tapauksessa. Jokaiselle tapaukselle lasketaan hiilijalanjälki, sekä saaliskilokohtainen hiilijalanjälki. Saaliskilokohtaista hiilijalanjälkeä verrataan kaupallisesti kalastetun kalan saaliskilokohtaiseen hiilijalanjälkeen. Mahdollisia keinoja vapaa-ajankalastuksen hiilijalanjäljen ja muiden ympäristövaikutusten pienentämiseksi tuodaan myös esille työn lopussa.

Vapaa-ajankalastuksen hiilijalanjälki muodostuu asetettujen rajausten perusteella kalastuskohteelle siirtymisestä ja kalastusvälineiden valmistuksesta, jolloin muun muassa ruokailu ja mahdollinen majoittuminen on rajattu tarkastelun ulkopuolelle. Vapaa-ajankalastuksen hiilijalanjälki oli tarkastelluissa tapauksissa välillä 0,48–210 kgCO2e yhtä kalastusmatkaa kohden. Selkeästi pienin hiilijalanjälki oli tapauksessa 3, mikä saavutettiin vähähiilisellä siirtymismuodolla, kun taas huomattavasti isompi hiilijalanjälki muissa tapauksissa selittyy fossiilisten polttoaineiden käytöllä siirtymillä. Saaliskilokohtaisen hiilijalanjäljen vaihteluväli oli pienempi, 0,51–58 kgCO2e/kg, saalis. Tapauksen 3 saaliskilokohtainen hiilijalanjälki oli noin viidennes kaupallisesti kalastetun kalan hiilijalanjäljestä. Muissa tapauksissa saaliskilokohtainen hiilijalanjälki oli moninkertainen kaupalliseen kalastukseen nähden.

The goal of this bachelor’s thesis is to calculate the carbon footprint of recreational fishing in three different hypothetical cases. The carbon footprint and carbon footprint per kilogram of catch are calculated for each case. The carbon footprint per kilogram of catch is compared to the carbon footprint per kilogram of catch in commercial fishing. Possible ways to reduce the carbon footprint and other environmental impacts are presented at the end of the thesis.

Based on the set limitations, the carbon footprint of recreational fishing consists of transiotion to fishing destination and the manufacture of fishing gear in which case eating and possible accommodation among other things are excluded from the study. The carbon footprint of recreational fishing varied from 0,48 kgCO2e to 210 kgCO2e per one fishing trip. The lowest carbon footprint was clearly in case 3, which was achieved with a low-carbon transition form whereas higher values in other cases are due the use of fossil fuels in transiotion. There was less variation in the carbon footprint per kilogram of catch, result varying between 0,51–58 kgCO2e/kg, catch. The carbon footprint per kilogram of catch was about fifth of the carbon footprint per kilogram of commercial fishing catch. In other cases the carbon footprint per kilogram was multiple compared the commercial fishing.