Co-benefits in voluntary carbon offset projects : developing and testing a co-benefit comparison tool

Abstract

The importance of voluntary carbon offsetting in mitigating climate change is constantly growing, while it also offers a possibility to pursue a more comprehensive sustainability in the form of positive additional benefits offered by the offset projects. However, it may be more and more difficult for a potential consumer to offset their emissions, as there are various guidelines and criteria regarding the use of carbon credits. In the contrast, there is little guidance regarding the co-benefits and how they are presented vary between different offset projects. The aim of this work was therefore to explore the current situation of voluntary carbon offsetting and how different co-benefits can be produced and compared. In addition, the work discusses what kind of tool for comparing the co-benefits of offset projects could be created to support consumers' purchase decision. Based on a literature review, the co-benefit comparison tool for nature-based offset projects created to support the review, and a case study, this research showed that co-benefit comparison at a higher-level is possible, for example, in the form of sustainable development goals that are already widely used in the field. However, a more detailed comparison is difficult as several benefits are interconnected and depend on various external and internal variables of the projects, such as the project location or the rules of the crediting program. As a conclusion, the work states that the field needs increased clarity in guidance, a clear definition for the co-benefit term and minimum criteria for generating the co-benefits.

Vapaaehtoisen päästökompensoinnin merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä kasvaa jatkuvasti samalla, kun sen tarjoamien ratkaisujen kautta voidaan tavoitella yhä kokonaisvaltaisempaa kestävyyttä projektien tarjoamien positiivisten lisähyötyjen muodossa. Kompensointia harkitsevan kuluttajan voi kuitenkin olla yhä vaikeampaa lähteä ostamaan päästöilleen hyvitystä, sillä hiilikrediittien käyttämistä koskevia ohjeistuksia ja kriteerejä on paljon samalla kun lisähyötyjä koskeva ohjeistus on vähäistä ja hyötyjen esitystavat eri kompensointiprojektien välillä vaihtelevat. Tämän työn tarkoituksena oli siten selvittää, mikä vapaaehtoisen päästökompensoinnin tilanne on ja miten erilaisia projektien tuottamia sivuhyötyjä voidaan tuottaa ja vertailla. Lisäksi työssä pohdittiin, millainen kompensointihankkeiden lisähyötyjen vertailuun tarkoitettu työkalu voitaisiin luoda tukemaan kuluttajien ostopäätöstä. Kirjallisuuskatsauksen sekä tarkastelua tukemaan luodun luontopohjaisten kompensointiprojektien lisähyötyjä vertailevan työkalun ja case tarkastelun pohjalta tutkimus osoittaa, että lisähyötyjen vertailu ylätasolla on mahdollista ja siihen voidaan hyödyntää esimerkiksi alalla jo laajasti käytettyjä kestävän kehityksen indikaattoreita. Tarkempi vertailu on kuitenkin vaikeaa useiden hyötyjen kytkeytyessä toisiinsa ja riippuessa erilaisista projektien ulkoisista ja sisäisitä muuttujista, kuten kompensointiprojektin sijainnista tai kreditointiohjelman säännöistä. Johtopäätöksenä työ toteaa alan tarvitsevan aiempaa yksiselitteisempää ohjeistusta, selkeän määritelmän lisähyödyille sekä minimikriteerit näiden lisähyötyjen tuottamiselle.