Utilization of digital technologies for the circular economy of Finnish fashion industry
Hatara, Ella (2023)
Diplomityö
2023
School of Energy Systems, Ympäristötekniikka
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023062257865
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023062257865
Tiivistelmä
The goal of this Master’s thesis is to respond to the sustainability challenges of the current fashion industry with two emerging themes, the circular economy and digitalization. The aim of the work was to research the current status of the digitalization of the Finnish fashion industry, the opportunities provided by utilization of digital tools with the contribution to circular economy, and the possible challenges related to them, based on a literature review and company examples. Due to low level of digitalization in the Finnish fashion industry, solutions for the life cycle stages of design, manufacturing, retail, and extended use phase have been sought with the help of examples from literature. According to circular economy principles, clothing should be designed to last both physically and aesthetically, minimizing raw material use.
Digitally aided tools and data can be used in designing, which enables the consideration of the whole life cycle already in designing stage. The Internet of Things (IoT), Blockchain and other technologies, which create a digital twin of manufactured products, enables tracking clothes in retail and possibly even in recycling. Supply chain and production transparency and other relevant product-related information can be easily made accessible to consumers with tags that can be read through mobile devices. Companies and third-party services offer solutions to extend the lifespan of products, such as repair services and trading of used clothing. The resource requirements of digital technologies and tools can become a challenge. However, the low level of digitization in the fashion industry can be seen as Finland's advantage, as it enables the design of a seamless digital system without path dependencies. Tämän diplomityön tavoitteena on vastata nykyisen muotiteollisuuden kestävyyshaasteisiin kahdella keskeisellä nousevalla teemalla, kiertotaloudella ja digitalisaatiolla. Työn tavoitteena oli kirjallisuuskatsauksen ja yritysesimerkkien avulla selvittää Suomen muotiteollisuuden digitalisoitumisen nykytila, digitaalisten työkalujen tuomat mahdollisuudet ja kontribuutio kiertotalouteen, sekä mahdolliset haasteet niihin liittyen. Suomen muotiteollisuuden digitalisaation alhaiseen lähtötasoon on etsitty kirjallisuuden esimerkkien avulla ratkaisuja suunnittelun, tuotannon, myynnin ja käyttöiän pidentämisen elinkaarivaiheisiin. Kiertotalousperiaatteiden mukaisesti vaate tulee suunnitella kestämään aikaa niin fyysisesti kuin esteettisesti käyttäen mahdollisimman vähän raaka-aineita.
Suunnittelussa voidaan hyödyntää digitaliavusteisia työkaluja ja dataa, jonka avulla koko elinkaari voidaan huomioida jo suunnitteluvaiheessa. Esineiden internet, lohkoketjut ja muut tuotannon teknologiat, jotka luovat digitaalisen version tuotteista, mahdollistavat vaatteiden seurannan myynnissä ja mahdollisesti jopa kierrätykseen asti. Toimitusketjun ja tuotannon läpinäkyvyys ja muu olennainen tuotteeseen liittyvä tieto voidaan tuoda helposti kuluttajien ulottuville mobiililaitteilla luettavien merkkien kautta. Tuotteiden käyttöiän pidentämiseksi, kuten korjauspalveluihin ja käytettyjen vaatteiden myyntiin ratkaisuja tarjoaa yritykset ja kolmannen osapuolen palvelut. Digitaalisten teknologioiden ja työkalujen resurssivaatimukset voivat osoittautua haasteeksi. Alhainen digitalisaation taso muotiteollisuudessa voidaan kuitenkin nähdä Suomen etuna, sillä se mahdollistaa saumattoman digitaalisen systeemin suunnittelun ilman polkuriippuvuutta.
Digitally aided tools and data can be used in designing, which enables the consideration of the whole life cycle already in designing stage. The Internet of Things (IoT), Blockchain and other technologies, which create a digital twin of manufactured products, enables tracking clothes in retail and possibly even in recycling. Supply chain and production transparency and other relevant product-related information can be easily made accessible to consumers with tags that can be read through mobile devices. Companies and third-party services offer solutions to extend the lifespan of products, such as repair services and trading of used clothing. The resource requirements of digital technologies and tools can become a challenge. However, the low level of digitization in the fashion industry can be seen as Finland's advantage, as it enables the design of a seamless digital system without path dependencies.
Suunnittelussa voidaan hyödyntää digitaliavusteisia työkaluja ja dataa, jonka avulla koko elinkaari voidaan huomioida jo suunnitteluvaiheessa. Esineiden internet, lohkoketjut ja muut tuotannon teknologiat, jotka luovat digitaalisen version tuotteista, mahdollistavat vaatteiden seurannan myynnissä ja mahdollisesti jopa kierrätykseen asti. Toimitusketjun ja tuotannon läpinäkyvyys ja muu olennainen tuotteeseen liittyvä tieto voidaan tuoda helposti kuluttajien ulottuville mobiililaitteilla luettavien merkkien kautta. Tuotteiden käyttöiän pidentämiseksi, kuten korjauspalveluihin ja käytettyjen vaatteiden myyntiin ratkaisuja tarjoaa yritykset ja kolmannen osapuolen palvelut. Digitaalisten teknologioiden ja työkalujen resurssivaatimukset voivat osoittautua haasteeksi. Alhainen digitalisaation taso muotiteollisuudessa voidaan kuitenkin nähdä Suomen etuna, sillä se mahdollistaa saumattoman digitaalisen systeemin suunnittelun ilman polkuriippuvuutta.