Maatalouden rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa

Abstract

Tässä Kandidaatin työssä perehdytään Suomen maatalouden ilmastollisiin vaikutuksiin. Työssä käydään läpi maatalouden osa-alueita, joilta päästöjä muodostuu. Tarkasteltavat alueet ovat maatalous-, energia-, ja maankäyttö sektori. Työ keskittyy enimmäkseen maankäyttösektoriin, sillä sen aiheuttamat päästöt ovat suurimmat. Energiasektoria ja sen päästöjä ei työssä tarkastella juuri ollenkaan, sillä sen päästömäärä suhteessa maatalous- ja maankäyttösektoriin on vähäinen. Lisäksi energiasektorin päästöleikkaus mahdollisuudet ovat melko pieni skaalaisia ja riippuvaisia energia alan kehityksestä.

Työ tuo esille maatalouden sektoreiden päästölähteet, -määrät ja -tyypit. Työ suuntautuu käsittelemään enemmän maankäyttösektoria, eli maaperän hiilidioksidi päästöjä ja mahdollisuuksia vähentää päästöjä tällä osa-alueella. Koska työssä puhutaan paljon maaperä päästöistä, tulee samassa käsiteltyä myös maataloussektorin maaperä päästöjä. Näitä ovat N2O- ja metaanipäästöt. Keskeinen käsite on eloperäinen maa-aines, sillä se sisältää paljon näitä kyseisiä orgaanisia aineita ja on maataloudessa viljelyyn käytetty pohja. Viljely käytössä tämä kyseinen pohja hajoaa ja vapauttaa N2O-päästöjä luontoon ja ilmastoon.

Päästöjen vähennys mahdollisuuksiksi nousevat peltojen ennallistaminen, hiilinielujen lisääminen eli metsitys sekä muutokset itse viljelyssä. Muutokset viljelyssä liittyvät erilaiseen pohjaveden vedenkäyttöön, kasvipeitteisyyden lisäämiseen sekä viljelytapojen muutoksiin erilaisilla maaperillä.

Kun päästöjen vähennys mahdollisuudet on käsitelty, perehdytään niiden ilmastollisiin vaikutuksiin. Pääasiassa katsotaan, miten nopeasti päästöt laskisivat, eritasoisten vähennysten myötä. Tarkastelu tapahtuu ilmastoskenaarioiden kautta. Näiden perusteella päästöjen vähennyskeinoja olisi kannattavaa ottaa käyttöön, sillä päästöjä saataisiin laskettua merkittävästi.

This bachelor's thesis focuses on the climatic impacts of Finnish agriculture. The work examines the agricultural sectors from which emissions are generated. The areas examined are agriculture, energy, and land use. The work focuses mostly on the land use sector, which causes the highest emissions. The energy sector and its emissions are hardly examined at all in the work, as its amount of emissions relative to the agricultural and land use sectors is low. In addition, the emission-cutting potential of the energy sector is relatively small-scale and depends on developments in the energy sector.

The work highlights the sources, amounts and types of emissions from agricultural sectors. The work focuses more on the land use sector, it’s soil carbon dioxide emissions and the potential to reduce emissions in this area. Since there is a lot of talk about soil emissions, soil emissions from the agricultural sector are also discussed at the same time. These include nitrogen and methane emissions. The key concept is organic soil, as it contains a lot of these organic substances. It is used in agriculture and releases emissions into the environment.

Opportunities to reduce emissions include restoring fields, increasing carbon sinks; afforestation, and changes in the cultivation itself. Changes in cultivation are related to different water use of groundwater, increasing plant cover and changes in cultivation methods on different soils.

Once the emission reduction opportunities have been discussed, their climate impacts will be examined. The main focus is on how quickly emissions would fall with different levels of reduction. Matching takes place through climate scenarios. Based on these, it would be worthwhile to introduce reduction measures, as emissions could be reduced significantly.