Position of car sharing in Finnish urban passenger transportation system and its possibilities to reduce carbon footprint : case: City-Yhteisautot Oy

Abstract

Car sharing has been found to reduce passenger transportation’s harmful environmental and social impacts. However, optimal assembly of car sharing business models for urban cities is still under research. The position of car sharing in traffic system was studied. The studied aspects of traffic system were mitigation of climate change and other environmental impacts and social impacts of travel behaviour and communal co-operation. Practical perspective was gained in co-operation with City-Yhteisautot Oy. Research questions were: What is car sharing’s position in sustainable development context? How to manage carbon footprint in a car sharing company? What would motivate people to participate or continue to participate in car sharing services and how it could be increased? How would car sharing impact on Finnish passenger transportation system’s carbon footprint? Inferences were made from literature review, perceiving car sharing in action in some cities, and calculations. Carbon footprint calculator was developed for City-Yhteisautot Oy and questionnaire was made to benefit the company and especially to study motivation towards car sharing. Results were analysed qualitatively and by quantitative statistical analysis. Large scale impacts were determined by conducting emission factors predictions and calculations on scenarios. Main findings were that position of car sharing would be complementary and partly substitutive. Primary business models could be communal and roundtrip, and secondary models could be free-floating and peer-to-peer. This way optimal impact on life-cycle GHG emission reduction, encouragement for true sharing, diffusion of technology and locally healthier travel behaviour were found. In scenario study it was found that during 2017-2050 car sharing would even reduce 4,9 % of cumulative usage GHG emissions from passenger transportation in a large Finnish city.

Yhteiskäyttöautot vähentävät henkilöliikenteestä aiheutuvia haitallisia ympäristö- ja sosiaalivaikutuksia. Eri liiketoimintamallien vaikutuksia ja niiden suhteellisten osuuksien tärkeysjärjestystä ei olla määritetty tarpeeksi. Tästä kehittyi idea yhteiskäyttöautojen toimialueen määrittämisestä. Toimialue rajattiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja muiden yleisten ympäristövaikutusten vähentämiseen sekä liikkumiskäyttäytymiseen ja yhteisölliseen yhteistyöhön. Teorian ja käytännön liitos taattiin tekemällä yhteistyötä City-Yhteisautot Oy:n kanssa. Tutkimuskysymyksiä olivat: Mikä on yhteiskäyttöautojen toimialue kestävän kehityksen kontekstissa? Miten hiilijalanjälkeä voi hallita yhteiskäyttöautoyrityksessä? Mikä motivoi asiakkaita osallistumaan tai jatkamaan osallistumista yhteiskäyttöautopalveluissa ja miten motivaatiota ja osallistumista voisi nostaa? Miten yhteiskäyttöautot vaikuttavat suomalaisen henkilöliikennesysteemin hiilijalanjälkeen? Päätelmiä tehtiin enimmäkseen tieteellisistä artikkeleista, havainnoista yhteiskäyttöautoista eri kaupungeissa ja laskennoista. Käytäntöä ajatellen hiilijalanjälkilaskuri kehitettiin City-Yhteisautot Oy:lle. Kyselytutkimus tehtiin yritystä varten ja erityisesti siksi, että käyttäytymisen motivaatioita yhteiskäyttöautoja kohtaan voitiin tutkia. Tuloksia analysoitiin kvalitatiivisesti ja kvantitatiivisesti tilastollisin menetelmin. Isossa mittakaavassa liikenteen päästökertoimien kehitystä arvioitiin eri skenaarioissa. Päälöytöjä oli, että yhteiskäyttöautojen toimialue olisi komplementaarinen ja osittain korvaava. Pääliiketoimintamallit olisivat taloyhtiö- ja kiertomatkayhteiskäyttöautot sekä toissijaisia malleja kelluvat ja vertaisyhteiskäyttöautot. Näin löydettiin optimaaliset vaikutukset elinkaarenaikaisiin khk-päästövähennyksiin, todelliseen jakamiseen, teknologian levittymiseen ja paikallisesti terveellisempään liikkumiskäyttäytymiseen. Skenaarioissa havaittiin, että v. 2017-2050 yhteiskäyttöautot voisivat vähentää 4,9 % kumulatiivisista kaupungin henkilöliikenteen käytönaikaisista khk-päästöistä.