Tietotyöläisen teknologiavalmiuden johtaminen : case-tutkimus teknologiavalmiuden edistämiseksi älykkään teknologian tuomassa muutoksessa taloushallintoalalla

Abstract

Älykäs teknologia on kehittynyt taloushallinnon alalla nopeammin kuin tietotyöläisten kyky hyödyntää sitä. Organisaatiot investoivat teknologiaan, mutta tavoitellut hyödyt jäävät saavuttamatta. Tuore aihepiiriä koskeva tutkimus on keskittynyt organisaatiotason valmiuksien tarkasteluun. Tämän Pro Gradu -tutkimuksen tavoitteena oli osallistua tieteelliseen keskusteluun yksilön valmiuksien ja johtamisen näkökulmasta. Perinteisen teknologian kohdalla yksilöiden teknologiahyväksynnällä on todettu olevan vaikutus teknologian hyödyntämiseen. Monimenetelmällisen case-tutkimuksen avulla oli tarkoitus selvittää, mistä tietotyöläisen teknologiavalmius muodostuu älykkään teknologian kontekstissa ja miten muutokseen sopeutumista voidaan johtamisen vaikuttamisen keinoin edistää. Tutkimuksen tuotoksena syntyi menetelmä, jonka avulla organisaatioiden on mahdollista tunnistaa puutteet teknologiavalmiuksissa ja kehittää niitä konkreettisten johtamistoimenpiteiden avulla.

Tutkimustulosten perusteella yksilön teknologiavalmiuden esitetään muodostuvan teknologiaymmärryksestä ja hyötyjen havaitsemisesta, asenteesta sekä tiedoista ja taidoista. Eri osatekijät muodostavat hyväksynnän kehän, jonka tulee olla tasapainossa tavoitetilan saavuttamiseksi. Teknologiavalmiutta voidaan edistää johtajuuden vaikuttamisen keinoilla, joita ovat sensemaking ja -sensegiving-prosessit, teknologiaa tukeva organisaatiokulttuuri, teknologiaosaamisen kehittäminen ja teknologiavalmiuden mittaaminen. Laadittu malli esittää uuden lähestymistavan teknologiavalmiuden tarkasteluun eri osatekijöistä koostuvana prosessina, jota voidaan edistää johtajuudella.

Intelligent technology has evolved faster in the field of financial management than the ability of knowledge workers to leverage it. Organizations invest in technology, but the desired benefits remain unattained. Recent research on this topic has focused on examining organizational-level readiness. The objective of this master’s thesis was to contribute to the scholarly discussion from the perspective of individual readiness and leadership. With traditional technology, individual technology acceptance has been found to have an impact on technology utilization. Through a mixed-method case research approach, the aim was to determine the components of knowledge workers' technological readiness in the context of intelligent technology and how adaptation to change can be facilitated through leadership influence. As an outcome of the research, a methodology was developed that enables organizations to identify gaps in technology capabilities and develop them through tangible leadership measures.

Based on the research findings, individual technological readiness is proposed to be composed of technological understanding and perception of benefits, attitude, as well as knowledge and skills. These different components form a cycle of acceptance that needs to be balanced to achieve the desired state. Readiness can be enhanced through leadership influence mechanisms such as sensemaking and sensegiving processes, a technology-supportive culture, the development of technology expertise, and the measurement of technological readiness. The developed model presents a novel approach to examining technological readiness as a process consisting of various components that can be fostered through leadership.