Digitaalisen oirearvion hyödyntäminen hoidon tarpeen arvioinnissa : case Klinik Access
Lepojärvi, Sanna (2023)
Diplomityö
2023
School of Engineering Science, Tuotantotalous
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231002138014
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231002138014
Tiivistelmä
Diplomityössä selvitettiin Klinik Healthcare Solutions Oy:n toimeksiantona, kuinka Klinik Access -oirearviota hyödynnetään hoidon tarpeen arvioinnissa perusterveydenhuollossa ja mitkä tekijät vaikuttavat sen eri käyttötasoihin Suomessa. Työn teoriaosuudessa tarkasteltiin digitaalisten palvelujen hyväksyntään ja käyttöön vaikuttavia tekijöitä terveydenhuollon näkökulmasta. Aineisto kerättiin pääosin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla, ja se koostui 15 terveydenhuollon ammattilaisen haastatteluista Suomessa ja Iso-Britanniassa. Lisäksi hyödynnettiin oirearvion käyttöön liittyviä tilastotietoja.
Työn tulokset osoittavat, että digitaalisen oirearvion osuus hoidon tarpeen arvioinnissa ei ole merkittävä, eikä se ole muuttanut arvioinnin prosessia. Oirearvion käytöllä ei ollut saavutettu sille asetettuja odotuksia, mutta toisaalta toiminnan muutosta ohjaavia tavoitteita ja mittareita ei ollut selkeästi asetettu. Vaikka oirearvio koettiin helppokäyttöiseksi ja palvelun ympärivuorokautista saatavuutta arvostettiin, sen hyöty työssä suoriutumisen kannalta oli epäselvä. Yhteensopivuus aiempien teknologioiden ja hoitoprosessien kanssa oli heikkoa, osittain siksi, että hoidon tarpeen arvioinnin prosessiin ei ollut tehty tarvittavia muutoksia. Diplomityö osoitti tarpeen tarkastella hoidon tarpeen arvioinnin prosessia kokonaisuutena ja miettiä, miten digitaaliset välineet voidaan integroida osaksi arviointia, riippumatta siitä, millä tavalla potilas alun perin ottaa yhteyttä. The objective of this master's thesis was to investigate the utilization of the Klinik Access symptom checker in patient triage within primary healthcare, and to analyze the various factors influencing its different usage levels in Finland. The thesis was carried out on mandate from Klinik Healthcare Solutions Ltd. In the theoretical part of the thesis, factors impacting the acceptance and use of digital services in the context of healthcare were examined. The data was primarily collected through semi-structured interviews and consisted of interviews with 15 healthcare professionals in Finland and the UK. Statistical data on the use of symptom checker were also used.
The results of the thesis indicate that the role of the digital symptom checker in patient triage is not significant, and it has not changed the triage process. While the use of the symptom checker did not meet the initially set expectations, it is important to note that clear objectives and performance metrics guiding process improvements were lacking. Although the symptom checker was perceived as easy to use and the 24-hour availability of the service was appreciated, its benefits in terms of work performance remained unclear. Compatibility with existing technologies and healthcare processes was weak, partly because triage process had not undergone the necessary changes. The thesis highlighted the need to consider the triage process as a whole and explore ways to integrate digital tools into the triage workflow, regardless of the patient's initial point of contact.
Työn tulokset osoittavat, että digitaalisen oirearvion osuus hoidon tarpeen arvioinnissa ei ole merkittävä, eikä se ole muuttanut arvioinnin prosessia. Oirearvion käytöllä ei ollut saavutettu sille asetettuja odotuksia, mutta toisaalta toiminnan muutosta ohjaavia tavoitteita ja mittareita ei ollut selkeästi asetettu. Vaikka oirearvio koettiin helppokäyttöiseksi ja palvelun ympärivuorokautista saatavuutta arvostettiin, sen hyöty työssä suoriutumisen kannalta oli epäselvä. Yhteensopivuus aiempien teknologioiden ja hoitoprosessien kanssa oli heikkoa, osittain siksi, että hoidon tarpeen arvioinnin prosessiin ei ollut tehty tarvittavia muutoksia. Diplomityö osoitti tarpeen tarkastella hoidon tarpeen arvioinnin prosessia kokonaisuutena ja miettiä, miten digitaaliset välineet voidaan integroida osaksi arviointia, riippumatta siitä, millä tavalla potilas alun perin ottaa yhteyttä.
The results of the thesis indicate that the role of the digital symptom checker in patient triage is not significant, and it has not changed the triage process. While the use of the symptom checker did not meet the initially set expectations, it is important to note that clear objectives and performance metrics guiding process improvements were lacking. Although the symptom checker was perceived as easy to use and the 24-hour availability of the service was appreciated, its benefits in terms of work performance remained unclear. Compatibility with existing technologies and healthcare processes was weak, partly because triage process had not undergone the necessary changes. The thesis highlighted the need to consider the triage process as a whole and explore ways to integrate digital tools into the triage workflow, regardless of the patient's initial point of contact.