Justness of implementation possibilities of emissions trading at Finnish dairy farms : scenarios to involve Finnish dairy farms in emissions trading in a just way

Abstract

As the global drive towards carbon neutrality intensifies, companies and nations are pursuing diverse strategies to reduce emissions. While some can modify their processes to be more sustainable, this is not always feasible or economically viable for all. Emissions trading offers an efficient path to carbon neutrality by allowing companies to offset their emissions. Companies in countries like Finland can purchase emission allowances from locations where emissions reductions are most cost-effective, efficiently achieving carbon neutrality without major operational changes. However, many of these compensation projects take place abroad, often in developing countries, leading to concerns about their fairness and social impact in regions already facing challenging conditions.

This thesis focuses on the potential for implementing emissions trading in the Finnish dairy industry, with a specific emphasis on utilizing cow manure. The aim is to examine the feasibility of incorporating just transition principles to create realistic scenarios to partake in emissions trading at Finnish dairy farms. The study also explores the concept of sustainable milk production and consumption. This study uses mixed methods, including literature reviews, data analysis, expert interviews, and a public survey. Quantitative analysis determined sustainable values for dairy, while interviews gauged scenario feasibility. The approach ensured findings through data and stakeholder insights which increased result reliability. In addition, the focus is on identifying possible challenges and frictions that may arise during the transition of the Finnish dairy industry if emissions trading was implemented. It adopts a just transition perspective, emphasizing the importance of considering the viewpoints of farmers and other stakeholders to ensure a fair and equitable processes. The scenarios proposed, such as investing in biogas facilities and transporting manure for biofuel, are designed to adhere to key compensation criteria, including additionality, monitoring and reporting, and permanence.

The concept of just transition, with its four dimensions (distributional, procedural, recognitive, and restorative justice), informs the analysis of the proposed scenarios, considering the potential impact on various actors, including farmers. The validation process involved consultations with experts from the Finnish Environment Institute and a public survey targeting farmers.

The findings of this research highlight the potential for the Finnish dairy industry to embrace emissions trading as a pathway towards sustainability. Given that some industries, such as meat and dairy, contribute significantly to emissions and are expected to grow as population increases, innovative solutions are essential. Cow manure, a readily available resource in the dairy sector, presents opportunities for further utilization.

In conclusion, the study demonstrates that there are viable pathways for the Finnish dairy industry to participate in emissions trading while adhering to just transition principles. Although implementation challenges may exist, this research provides valuable insights into addressing justice concerns in the transition to a more sustainable dairy sector. It underscores the importance of fairness and equality in achieving effective green transitions and offers guidance for industry stakeholders and decision-makers in navigating this complex journey. Further research into the practical implementation of these scenarios would be a valuable next step in the pursuit of a more sustainable and just dairy industry.

Maailmanlaajuisen pyrkimyksen hiilineutraaliuteen voimistuessa, yritykset ja maat toteuttavat erilaisia strategioita päästöjen vähentämiseksi. Jotkut yritykset voivat muuttaa prosessejaan kestävämmiksi, mikä ei kuitenkaan ole aina mahdollista tai taloudellisesti järkevää kaikille. Päästökauppa tarjoaa tehokkaan keinon tavoitella hiilineutraaliutta, mahdollistaen yrityksille päästöjen kompensoinnin. Yritykset maissa, kuten Suomessa, voivat ostaa päästöoikeuksia paikoista, joissa päästöjen vähentäminen on kustannustehokkainta, saavuttaen hiilineutraaliuden ilman suuria toiminnallisia muutoksia. Kuitenkin monet näistä kompensaatioprojekteista toteutetaan ulkomailla, usein kehitysmaissa, mikä herättää huolen niiden oikeudenmukaisuudesta ja yhteiskunnallisesta vaikutuksesta, sillä ne tapahtuvat jo ennestään epävakailla alueilla.

Tämä diplomityö keskittyy päästökaupan toteuttamisen mahdollisuuksiin Suomen maitoteollisuudessa, erityisesti lehmänlannan hyödyntämiseen muun muassa biokaasun tuotannossa. Tarkoituksena on tutkia toteuttamismahdollisuuksia skenaarioiden kautta ja tarkastella niitä oikeudenmukaisen siirtymän periaatteiden mukaisesti. Tutkimuksessa perehdytään myös kestävän maidontuotannon ja kulutuksen käsitteisiin sekä arvoihin. Tutkimuksessa hyödynnetään monipuolisia menetelmiä, kuten kirjallisuuskatsauksia, data-analyysiä, asiantuntijahaastatteluja sekä julkista kyselyä. Kvantitatiivinen analyysi määrittelee kestävät arvot maidon tuotannolle ja kulutukselle, kun taas haastattelut arvioivat skenaarioiden toteutettavuutta. Tulosten luotettavuutta lisäämään ja tukemaan hyödynnettiin data-analyysiä sekä sidosryhmien näkemyksiä. Lisäksi työssä pyritään tunnistamaan mahdollisia haasteita ja kitkoja, jotka voivat syntyä Suomen maitoteollisuuden toteuttaessa päästökaupan integrointia. Työn analyysissä hyödynnetään oikeudenmukaisen siirtymän periaatteita, korostaen maanviljelijöiden ja muiden sidosryhmien näkökulmien huomioon ottamisen tärkeyttä, jotta voidaan varmistaa reilut ja oikeudenmukaiset prosessit. Esitetyt skenaariot, kuten investoiminen biokaasulaitokseen tai lannan kuljetus biopolttoaineeksi, on suunniteltu noudattaen keskeisiä kompensaatiokriteereitä, kuten lisäarvoa, seurantaa ja raportointia sekä pysyvyyttä.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Suomen maitoteollisuudella on mahdollisuuksia osallistua päästökauppaan ja siten tavoitella kestävyyttä. Ottaen huomioon, että jotkut teollisuudenalat, kuten liha- ja maitoteollisuus, ovat merkittäviä päästöjen aiheuttajia ja niiden odotetaan kasvavan väestönkasvun myötä, innovatiiviset ratkaisut ovat välttämättömiä. Koska lehmänlanta on helposti saatavilla oleva resurssi maitoteollisuudessa, se tarjoaa useita mahdollisuuksia lisähyödyntämiseen.

Oikeudenmukaisen siirtymän neljä ulottuvuutta (jako-, menettelyllinen, sosiokulttuurinen sekä tunnustavaa oikeudenmukaisuus) ohjaa esitettyjen skenaarioiden analysointia, ottaen huomioon niiden mahdollisen vaikutuksen eri toimijoihin, keskittyen maanviljelijöihin. Tulosten vahvistamiseksi konsultoitiin Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijoita ja toteutettiin maanviljelijöille suunnattu julkinen kysely.

Yhteenvetona tutkimus osoittaa, että Suomen maitoteollisuudella on mahdollisuus osallistua päästökauppaan noudattaen oikeudenmukaisen siirtymän periaatteita. Vaikka toteutushaasteita voi olla, tämä tutkimus tarjoaa näkemyksiä oikeudenmukaisuuskysymysten käsittelemiseksi kestävyyteen siirtymisen yhteydessä. Se korostaa reiluuden ja tasa-arvon tärkeyttä vihreiden siirtymien saavuttamisessa ja tarjoaa ohjausta teollisuuden sidosryhmille sekä päätöksentekijöille prosessien suunnittelussa sekä läpikäynnissä. Jatkotutkimus näiden skenaarioiden käytännön toteutuksesta olisi seuraava askel kohti kestävämmän ja oikeudenmukaisemman maitoteollisuuden toteutumista.