Energiatehokkuuden rooli liikerakennuksen hiilijalanjäljen pienentämisessä

Abstract

Tässä tutkimuksessa selvitettiin, minkälaisin energiatehokkuuteen liittyvin ratkaisuin on mahdollista pienentää liikerakennuksen hiilijalanjälkeä. Tutkimuksessa haluttiin saada selville, minkälaiset valinnat alentavat hiilijalanjälkeä parhaiten, mikä vaikutus sillä on rakennuksen energiankulutukseen ja E-lukuun ja minkälaisia haasteita hiilijalanjäljen pienentämisessä voi olla.

Tämä tutkimus on tapaustutkimus. Tutkimuskohteesta saadun tausta-aineiston sekä aiemman tutkimuksen ja muun tausta-aineiston perusteella havainnoitiin, mitkä tekijät olivat niitä potentiaalisia kohteita, joiden avulla voidaan vähentää rakennuksen energiankulutusta. Parannuskohteiksi valittiin ikkunoiden kokonaispinta-alan pienentäminen, valaistuksen tarpeenmukainen ohjaus ja vaipan U-arvon pienentäminen. Näitä vaihtoehtoja tarkasteltiin yksittäin ja tulosten perusteella luotiin parametriyhdistelmiä, joiden tuloksia tarkasteltiin sekä energian että koko elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen ja E-luvun osalta huomioiden myös mahdollisen lisätyn rakennusmateriaalin vaikutukset hiilijalanjälkeen.

Valaistuksen ohjausmenetelmät olivat suurin yksittäinen tekijä, jonka avulla sähköenergiankulutus laski merkittävästi. Rakenneosien U-arvon parantaminen vaikutti energiankulutuksen hiilijalanjälkeen melko vähän ja alapohjan osalta mahdollistuneet hiilijalanjälkihyödyt kumoutuivat, kun vertailussa huomioitiin lisäeristeen hiilijalanjälki. Ikkunoiden osalta lämmitysenergiankulutusta saatiin vähennettyä merkittävästi, kun U-arvoa parannettiin vähintään 40 %. Ikkunoiden pinta-alan pienentäminen vähensi myös energiankulutuksen päästöjä hieman. Tässä tutkimuksessa osoittautui, että suurin pudotus hiilijalanjälkeen saavutettiin, kun ikkunapinta-alaa vähennettiin 25 %, valaistusta ohjattiin tehokkaasti ja ikkunan U-arvoksi valittiin energiatehokkuuden kannalta paras arvo.

This study investigated the energy efficiency solutions that could be used to reduce the carbon footprint of a commercial building. The aim was to identify the choices that reduce the carbon footprint, the impact on the building's energy consumption and E-value most efficiently, and the challenges that can be faced in reducing the carbon footprint.

This study is a case study. Based on background information of the case, previous research, and other background information, it was identified which factors were potential targets for reducing the energy consumption of the building. Reducing the total area of windows, controlling lighting as needed and reducing the U-value of the envelope were selected as areas for improvement. These options were considered individually, and the results were used to generate parameter combinations, the results of which were considered in terms of energy, life-cycle carbon footprint and E-value, including the impact of any additional building material on the carbon footprint.

Lighting control methods were the single largest contributor to significant reductions in electricity consumption. Improving the U-value of the structural components had a relatively small impact on the carbon footprint of the energy consumption. The carbon footprint benefits made possible for the basement were offset when the carbon footprint of the additional insulation was considered in the comparison. For windows, the partial reduction in heating energy consumption was significant when the U-value was improved by at least 40%. The reduction in window area also slightly reduced energy consumption emissions. This study showed that the biggest reduction in carbon footprint was achieved by reducing the window area by 25%, controlling lighting efficiently and choosing the best U-value for energy efficiency.