Hankkeen toteutusmuodon vaikutukset rakennushankkeen kokonaistaloudellisuuteen

Abstract

Tämän työn taustana toimi halu vertailla hankkeen toteutusmuotoja. Rakennusalan vaatimukset ovat kehittyneet viime vuosina ja samalla alalla on kehittynyt uusia hankkeentoteutusmuotoja, vastaamaan uusiin haasteisiin alalla. Kohdeorganisaatiolla on julkishallinnollinen tehtävä täyttään kaupungin toimitilatarpeet ja rajatut resurssit, jotka halutaan käyttää mahdollisimman tehokkaasti. Työn tavoite on selvittää miten eri hankkeen toteutusmuotoja voi vertailla suunnitteluvaiheessa ja varsinkin kustannusten näkökulmasta.

Työ koostuu teoria- ja empiriaosuuksista. Työssä tarkastellaan teoriaosuudessa kirjallisuudesta, mitä hankkeen toteutusmuotojen eroista ja vertailuista on jo kirjoitettu. Tarkastelussa keskityttiin varsinkin toteutusmuotojen vertailuun sekä eri toteutusmuotojen kustannusvaikutuksiin rakennuksen elinkaaren aikana. Empiirisessä osiossa alan ammattilaisilta kartoitettiin kyselyllä heidän havaintojaan liittyen hankkeen toteutusmuotojen vaikutuksista investointiin, ylläpitoon ja kokonaiskustannuksiin sekä itse hankkeen toteutusmuodon valintaan. Kyselyn havaintoja verrattiin kirjallisuudesta esille nousseisiin havaintoihin.

Työssä nousi esille toteutusmuotojen kustannusvaikutusten vertailun haastavuus. Usein toteutusmuotojen vertailu perustuu jälkilaskentatietoon, mutta kaikista toteutusmuodoista ei ollut tarpeeksi jälkilaskentatietoa luotettavaan vertailuun. Lisäksi eri hankkeen toteutusmuodot soveltuvat parhaiten erilaisiin tilanteisiin. Samat aiheet nousivat esille kyselyssä. Vastaajilla oli laajalti havaintoja toteutusmuotojen vaikutuksista hankkeisiin, esimerkiksi erilaiset keinot riskien jakamiseen ja reagoida muutoksiin. Mutta havaintoja oli vaikea yleistää. Ylläpitoon liittyen vastauksista nousi positiivisesti esille yhteistoiminnallinen kehitysvaihe. Työn perusteella pelkkä euromääräinen vertailu ei ole järkevää, vaan on huomioitava hankkeen ominaisuudet toteutusmuotoa valittaessa.

The background for this thesis was the desire to compare project delivery methods. The requirements in the construction industry have evolved in recent years, and new project delivery methods have emerged in the same field to address the new challenges in the industry. The target organization has a public administrative role to fulfill the city's facility needs with limited resources, which are aimed to be used as efficiently as possible. The objective of this work is to investigate how different project delivery methods can be compared during the planning phase, especially from a cost perspective.

The thesis comprises theoretical and empirical sections. The theoretical part reviews existing literature on project delivery method differences and comparisons, with a particular focus on cost implications throughout a building's lifecycle. In the empirical section, industry professionals were surveyed via a questionnaire to gather their opinions on the impact of delivery methods on overall costs, and these findings were compared to the literature.

The thesis highlighted the complexity of comparing cost impacts of different project delivery methods. Comparisons often rely on post-project cost data, which may not be available for all methods. It's essential to consider that various project delivery methods are better suited for different situations. The same issues were raised in the survey. Respondents had a broad understanding of the effects of implementation methods on projects, including various ways to share risks and respond to changes. However, it was challenging to generalize these observations. Regarding maintenance, the responses highlighted positively the collaborative development phase. Based on the work, a purely financial comparison is not practical, and project characteristics must be considered when selecting a delivery method.