Studying the factors that determine the interest rates of Germany, France and Italy

Abstract

Interest rates are usually determined by the law of supply and demand. This means that when the supply of money exceeds the demand, the price will fall and vice versa. The price in this case is of course the interest rate. Naturally, important background factors influencing supply and demand for money and, hence, the determination of interest rates. One major factor is the central bank which controls the supply money, or, and perhaps mor so, the interest rate on central bank funds. Macroeconomic factors that reflect the state of the economy as well as expectations of its future development are important for the behaviour of interest rate. External shocks such as normal business cycle shocks, but also large global shocks following the financial crisis of 2008-09, COVID-19, and the Russian Invasion of Ukraine are relevant and, during the post financial crisis of 2008-09, even critical for the determination of interest rates.

The purpose of this bachelor’s thesis to study the factors that determine the long-term bond rates of Germany, France, and Italy. The factors selected for this study are macroeconomic indicators such as GDP growth, inflation rate and ECB’s bank rate (ECB’s major policy rate). Data for the analysis was collected from public databases and the empirical analysis were conducted utilizing standard econometric, principally OLS methods.

The results suggest that the ECB’s monetary policy instrument stands out as the strongest factor affecting long-term interest rates. Conventional macroeconomic indicators, such are GDP growth rate and inflation do not seem have statistically significant effects on the evolution of long-term interest rates.

Korkotasot yleisesti määritetään kysynnän ja tarjonnan lain mukaan. Periaatteessa tämä tarkoittaa sitä, että kun rahan tarjonta ylittää rahan kysynnän, hinta tippuu ja päinvastoin. Hinnalla viitataan tässä tapauksessa luonnollisesti korkotasoon. Rahan tarjonnan ja kysynnän taustalla on tietysti olemassa tietenkin tekijöitä, jotka vaikuttavat korkotason määräytymiseen. Yksi merkittävä tekijä on keskuspankki, joka kontrolloi rahan tarjontaa ja ehkä enemmän keskuspankin korkopäätösten vaikutusten kautta rahan kysyntään. Kokonaistaloudelliset tekijät ja näihin liittyvät makrotaloudelliset mittarit, jotka heijastavat taloudellista tilannetta määrätyllä aikajaksolla luonnollisesti vaikuttavat talouden korkokehitykseen. Ulkoiset shokit, joista aivan erityisesti suuret globaalit shokit, kuten finanssikriisi vuonna 2008–2009, COVID-19 ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttavat suuresti korkotasojen määräytymiseen.

Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on tutkia tekijöitä, jotka selittävät Saksan, Ranskan ja Italian valtion pitkäaikaisen velan korkokehitystä eli pitkien bondien korkoja. Tekijät, jotka tähän tutkimukseen on valittu koostuvat keskeisistä makrotaloudellisista muuttujista kuten BKT:n kasvu ja inflaatio. Näiden lisäksi EKP:n ohjauskorko on lähtökohtaisesti keskeisessä asemassa tarkasteltavien maiden pitkien korkojen kannalta. Empiiristä analyysia varten kanditutkielman havaintoaineisto on kerätty julkisista tietokannoista ja varsinainen empiirinen analyysi EKP:n ohjauskoron makrotaloudellisten muuttujien eli BKT:n kasvun ja inflaation vaikutuksesta pitkiin korkoihin on suoritettu hyödyntäen tavanomaisia ekonometrisiä, pääsään lineaariseen regressioanalyysiin perustuvia menetelmiä.

Tulokset osoittavat, että EKP:n ohjauskorko on tilastollisesti keskeisin pitkiin korkoihin vaikuttava tekijä. Valittujen makrotaloudellisten muuttujien vaikutukset pitkiin korkoihin eivät estimoituneet tilastollisesti merkitseviksi.