Allocation of emissions to customers in activity-based costing in rail logistics

Abstract

Emissions calculation has a significant impact on the understanding, management, and reporting of the environmental impact of a company. With the growing importance of sustainability, customers and other stakeholders are increasingly interested in transport emissions. To promote and standardize emissions accounting, international agreements and regulations have been developed. In the coming years, companies will be required to report their emissions. The credibility of emissions calculations relies heavily on their accuracy and transparency. This thesis aims to describe and clarify the current emissions accounting process of the target company, with a particular focus on the calculation and allocation of emissions to logistics customers. Additionally, it aims to identify the factors that the company must consider when calculating emissions both presently and in the future.

The study is conducted as qualitative research and consists of a literature review, an empirical section, and an expert interview. The literature review investigates emissions and emissions calculation in rail logistics, activity-based costing, and regulatory factors that impact emission calculation. The empirical part examines the applicability of activity-based costing to emissions accounting and assesses the target company's emissions calculation and allocation to customers. The empirical part also identifies the most important factors that must be considered in emissions calculation now and in the future.

The study concludes that emissions can be calculated and allocated in activity-based costing by treating emissions as costs. In rail logistics, direct emissions are caused by the use of diesel. In VR Transpoint's calculation, emissions from diesel use are allocated to traction and handling activities based on their outputs. Emissions are allocated from activities to cost objects, such as customers and customer orders, through wagons. By calculating emissions as part of activity-based costing, emissions can be allocated at a precise level. In activity-based costing, emissions are included in continuous calculation and reporting and can be used for decision-making in the same way as financial indicators. In the future, the most significant factors influencing emissions calculation will be the Corporate Sustainability Reporting Directive and its standards. In addition to direct emissions, indirect emissions must be considered in future calculations. It must also be considered that future technological developments will allow more accurate data to be made available for emissions calculations. In addition, the use of cleaner fuels must be included in the calculations as they help to reduce emissions.

Päästölaskennalla on merkittävä vaikutus liiketoiminnan ympäristövaikutusten ymmärtämiseen, hallintaan ja raportointiin. Kestävän kehityksen merkityksen kasvaessa myös asiakkaiden sekä muiden sidosryhmien kiinnostus kuljetusketjujen päästöihin on kasvanut. Päästölaskennan edistämiseksi sekä standardoimiseksi on kehitetty kansainvälisiä sopimuksia ja säädöksiä, jotka velvoittavat yrityksiä raportoimaan päästöjä lähivuosina. Päästölaskennan oikeellisuus ja läpinäkyvyys ovat merkittäviä tekijöitä laskennan uskottavuuden kannalta. Tämän diplomityön tavoitteena on kuvata ja selventää kohdeyrityksen nykyisen päästölaskennan logiikkaa, keskittyen erityisesti prosessiin, jossa päästöt lasketaan ja kohdistetaan rautatielogistiikan asiakkaille. Tämän lisäksi tavoitteena on tunnistaa tekijät, jotka yrityksen on otettava huomioon päästölaskennassa nyt sekä tulevaisuudessa.

Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena ja se koostuu kirjallisuuskatsauksesta, empiriaosuudesta sekä asiantuntijahaastattelusta. Teoreettisessa osuudessa eli kirjallisuuskatsauksessa tutkitaan rautatielogistiikan päästöjä, päästölaskentaa, toimintolaskentaa sekä päästöihin vaikuttavia lainsäädännöllisiä tekijöitä. Empiriaosuudessa tutkitaan toimintolaskennan soveltuvuutta päästölaskentaan sekä arvioidaan kohdeyrityksen päästölaskentaa ja päästöjen allokointia asiakkaille. Empiriaosuudessa tunnistetaan myös tekijät, jotka on otettava huomioon päästöjen laskennassa nyt ja tulevaisuudessa.

Tutkimuksen tuloksena todetaan, että päästöjä voidaan laskea ja allokoida toimintolaskennassa käsittelemällä päästöjä kuten kustannuksia. Rautatielogistiikassa suorat päästöt aiheutuvat dieselin käytöstä. VR Transpointin laskennassa dieselin käytöstä aiheutuvat päästöt kohdistuvat veto- ja vaihtotyötoiminnoille niiden suoritteiden perusteella. Päästöt allokoituvat toiminnoilta vaunuille ja niiden tilaussidonnan kautta rautatielogistiikan asiakkaille. Päästölaskenta osana toimintolaskentaa mahdollistaa päästöjen allokoinnin hyvin tarkalle tasolle. Toimintolaskennassa päästöt ovat integroitu osaksi jatkuvaa laskentaa ja raportointia, ja niitä voidaan hyödyntää taloudellisten tunnuslukujen tapaan päätöksenteossa. Tulevaisuudessa merkittävä päästölaskentaan vaikuttavia tekijä on CSRD-kestävyysraportointidirektiivi, jonka standardit on otettava huomioon laskennassa. Suorien päästöjen lisäksi myös epäsuorat päästöt on tulevaisuudessa otettava huomioon. Teknologian kehitys tulee tulevaisuudessa mahdollistamaan tarkemman datan saatavuuden päästölaskentaa varten. Uusien, ekologisimpien energialähteiden käytön aloittaminen tulee myös vaikuttamaan osaltaan päästölaskentaan.