Valmentava johtajuus työhyvinvoinnin tukena asiantuntijaorganisaatiossa
Eskola, Erika (2024)
Pro gradu -tutkielma
Eskola, Erika
2024
School of Business and Management, Kauppatieteet
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202401091954
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202401091954
Tiivistelmä
Nykyaikaisessa organisaatioajattelussa työntekijä nähdään organisaation keskeisenä voimavarana, jonka työhyvinvointi vaikuttaa suorituskykyyn. Työntekijöiden työhyvinvointia on mahdollista tukea esihenkilötyön avulla ja erityisesti valmentava johtamistapa nähdään vastauksena tulevaisuuden vaatimuksiin. Valmentavan johtajuuden on todettu parantavan esimerkiksi työntekijöiden osaamista, palvelun laatua, sitoutumista, innovatiivisuutta ja suorituskykyä. Lisäksi sillä on todettu olevan myös positiivinen yhteys työntekijän työhyvinvointiin.
Tässä tutkimuksessa oli tavoitteena ymmärtää, miten valmentava johtajuus tukee työntekijöiden työhyvinvointia. Tutkimuksessa kuvattiin lähiesihenkilöiden käsityksiä valmentavan johtajuuden vaikutuksista työntekijöiden työhyvinvointiin asiantuntijaorganisaatiossa. Lisäksi kuvattiin, miten esihenkilöt toimivat johtaessaan valmentavalla otteella, miten esihenkilöt käsittävät työntekijöiden työhyvinvoinnin ja miten johtamisella voidaan tukea työntekijöiden työhyvinvointia.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jossa aineisto kerättiin tekemällä puolistrukturoituja haastatteluja kahdeksalle kohdeorganisaation esihenkilölle. Haastatteluaineisto analysoitiin teoriaohjautuvalla sisällönanalyysimenetelmällä. Tulosten perusteella voidaan todeta, että valmentavan johtajuuden avulla voidaan vahvistaa esihenkilön ja työntekijän välistä vuorovaikutusta, sekä lisätä työntekijän mahdollisuuksia itsenäiseen toimintaan ja kehittymiseen. Nämä tekijät toimivat työntekijälle työn voimavaratekijöinä ja lisäävät kokemusta työhyvinvoinnista. On huomioitava, että esihenkilön ja työntekijän välinen vuorovaikutussuhde ei perustu pelkästään valmennukseen. Valmentavan johtajuuden voidaan kuitenkin nähdä lisäävän vuorovaikutuksen määrää ja tekevän siitä suunnitelmallisempaa ja laadukkaampaa. In modern organizational thinking, employees are seen as the central resource of the organization, whose well-being at work is a performance driver. Employee well-being can be supported through leadership and, in particular, managerial coaching is seen as a response to future demands. Managerial coaching has been shown to improve, for example, employee skills, service quality, commitment, innovation, and performance. It has also been found to have a positive impact on employee well-being.
This study aimed to understand how managerial coaching supports employees' well-being. The study described supervisors' perceptions of the impact of coaching on employee well-being in an expert organization. It also described how supervisors use coaching in their leadership, how they perceive employee well-being at work, and how leadership can support employee well-being at work.
The study was conducted as a qualitative case study, where data was collected through semi-structured interviews with eight supervisors in the target organization. The interview data was analyzed using a theory-driven content analysis method. The results show that managerial coaching can help to strengthen the interaction between the supervisor and the employee and increase the employee's opportunities for autonomy and development. These factors act as job resources for the employee and enhance the experience of well-being at work. It should be noted that the interaction between the supervisor and the employee is not only based on coaching. However, managerial coaching can be seen to increase the amount of interaction and make it more structured and of higher quality.
Tässä tutkimuksessa oli tavoitteena ymmärtää, miten valmentava johtajuus tukee työntekijöiden työhyvinvointia. Tutkimuksessa kuvattiin lähiesihenkilöiden käsityksiä valmentavan johtajuuden vaikutuksista työntekijöiden työhyvinvointiin asiantuntijaorganisaatiossa. Lisäksi kuvattiin, miten esihenkilöt toimivat johtaessaan valmentavalla otteella, miten esihenkilöt käsittävät työntekijöiden työhyvinvoinnin ja miten johtamisella voidaan tukea työntekijöiden työhyvinvointia.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jossa aineisto kerättiin tekemällä puolistrukturoituja haastatteluja kahdeksalle kohdeorganisaation esihenkilölle. Haastatteluaineisto analysoitiin teoriaohjautuvalla sisällönanalyysimenetelmällä. Tulosten perusteella voidaan todeta, että valmentavan johtajuuden avulla voidaan vahvistaa esihenkilön ja työntekijän välistä vuorovaikutusta, sekä lisätä työntekijän mahdollisuuksia itsenäiseen toimintaan ja kehittymiseen. Nämä tekijät toimivat työntekijälle työn voimavaratekijöinä ja lisäävät kokemusta työhyvinvoinnista. On huomioitava, että esihenkilön ja työntekijän välinen vuorovaikutussuhde ei perustu pelkästään valmennukseen. Valmentavan johtajuuden voidaan kuitenkin nähdä lisäävän vuorovaikutuksen määrää ja tekevän siitä suunnitelmallisempaa ja laadukkaampaa.
This study aimed to understand how managerial coaching supports employees' well-being. The study described supervisors' perceptions of the impact of coaching on employee well-being in an expert organization. It also described how supervisors use coaching in their leadership, how they perceive employee well-being at work, and how leadership can support employee well-being at work.
The study was conducted as a qualitative case study, where data was collected through semi-structured interviews with eight supervisors in the target organization. The interview data was analyzed using a theory-driven content analysis method. The results show that managerial coaching can help to strengthen the interaction between the supervisor and the employee and increase the employee's opportunities for autonomy and development. These factors act as job resources for the employee and enhance the experience of well-being at work. It should be noted that the interaction between the supervisor and the employee is not only based on coaching. However, managerial coaching can be seen to increase the amount of interaction and make it more structured and of higher quality.
