The influence of socioeconomic status on the mortgage interest rate hedging decision of Finnish borrowers in a changing interest rate situation

Abstract

This bachelor’s thesis concerns the decisions of Finnish mortgage borrowers regarding mortgage interest hedging. The purpose of the thesis was to find out whether the socio-economic background of the borrowers affects the decision on mortgage interest hedging. The study was carried out as a quantitative study. The data to be analyzed was obtained through a questionnaire implemented via the Internet. The research methods were binary logistic regression analysis and analysis of variance. The goal of the study was to find groups of people to whom it would be worthwhile to target mortgage interest rate protection marketing. There are many previous studies on the choices related to taking out a mortgage. Studies have examined the effects of personality traits, willingness to take risks, and some socioeconomic factors on choices. However, the previous research data mainly concerns the choice between adjustable and fixed rate mortgages. There is almost no data available on the factors influencing interest rate hedging decisions. The purpose of this study was to fill this research gap. The study did not find statistically significant connections between socio-economic factors and the mortgage interest rate hedging decision. Instead, connections were found between the size of the mortgage and willingness to take out the hedge. Interest rate hedging was significantly more likely to be taken out for the largest mortgages, over 300,000 euros, than for smaller mortgages. In addition, the timing of taking out the mortgage clearly influenced the probability of interest rate hedging. In 2022–2023, hedges were significantly less likely to be taken than in 2020-2021.

Tämä kandidaatintutkielma käsittelee suomalaisten asuntolainanottajien päätöksiä asuntolainan korkosuojaamisen suhteen. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, vaikuttaako lainanottajien sosioekonominen tausta päätökseen asuntolainan korkosuojaamisesta. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Analysoitava data hankittiin Internetin kautta toteutetun kyselylomakkeen avulla. Tutkimusmenetelminä olivat binäärinen logistinen regressioanalyysi sekä varianssianalyysi. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää ihmisryhmiä, joille asuntolainojen korkosuojausten markkinointia kannattaisi erityisesti kohdentaa. Aiempia tutkimuksia asuntolainan ottamiseen liittyvistä valinnoista löytyy paljon. Tutkimuksissa on tarkasteltu esimerkiksi persoonallisuuden piirteiden, riskinottohalun sekä joidenkin sosioekonomisten tekijöiden vaikutuksia valintoihin. Aiempi tutkimusdata kuitenkin koskee lähinnä valintaa vaihtuva- ja kiinteäkorkoisen asuntolainan välillä. Tietoa korkosuojauspäätöksiin vaikuttavista tekijöistä ei ole juuri saatavilla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli täydentää tätä tutkimusaukkoa. Tutkimuksessa ei löydetty tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä sosioekonomisten tekijöiden ja asuntolainan korkosuojaamispäätöksen välillä. Sen sijaan yhteyksiä löytyi asuntolainan koon ja korkosuojaushalukkuuden väliltä. Suurimpiin, yli 300 000 euron asuntolainoihin, otettiin korkosuojaus huomattavasti todennäköisemmin kuin pienempiin asuntolainoihin. Lisäksi asuntolainan ottamisen ajankohta vaikutti selvästi korkosuojaamisen todennäköisyyteen. Vuosina 2022–2023 otettiin korkosuojauksia huomattavasti vähemmän kuin vuosina 2020–2021.