The effects of macroeconomic factors on the frequency of IPOs in Finland

Abstract

Macroeconomic factors have been found to influence firms' decisions to list. However, most of the previous studies have focused on non-Nordic countries. The aim of this thesis was to investigate the relationship between three macroeconomic factors - gross domestic product (GDP), 3-month interbank rate, and market index (OMXH25) - and the initial public offering (IPO) in Finland over the period 2001-2021, and thus to extend the research to the Nordic region. Six different regression models using the least-squares method were created to examine whether the relationship between macroeconomic factors and IPO activity is positive and whether the factors have a direct effect on IPO activity.

No statistical significant relationship was found between the GDP and the frequency of listings in Finland. The relationship between the interest rate and IPO activity appeared to be negative and the interest rate shock to IPO activity delayed. The link between IPO activity and OMXH25 was positive and the impact of the index on IPO activity immediate. This finding is consistent with previous research findings that when the market index rises, the number of companies going public rises as well.

Companies can benefit from these results to assess their listing decisions, that is, whether a macroeconomic factor and its change is clearly driving companies’ listing decisions. In addition to the identified links between macroeconomic factors and IPO activity, future research should focus on the causal relationships between these factors to clarify the true causal relationships.

Makrotaloudellisten tekijöiden on todettu vaikuttavan yritysten listautumispäätöksiin. Useimmissa aiemmissa tutkimuksissa on kuitenkin keskitytty muihin kuin pohjoismaihin. Tämän tutkielman tavoitteena oli tutkia kolmen makrotaloudellisen tekijän - bruttokansantuotteen (BKT), kolmen kuukauden pankkienvälisen koron ja markkinaindeksin (OMXH25) ja listautumisannin (IPO) välistä suhdetta Suomessa vuosina 2001–2021 ja siten laajentaa tutkimusta Pohjoismaihin. Pienimmän neliösumman menetelmää käyttäen luotiin kuusi erilaista regressiomallia, joiden avulla tutkittiin, onko makrotaloudellisten tekijöiden ja listautumisannin välinen suhde positiivinen ja onko tekijöillä suora vaikutus listautumisaktiivisuuteen.

BKT:n ja listautumistiheyden välillä ei havaittu merkittävää yhteyttä Suomessa. Korkotason ja listautumisaktiivisuuden välinen suhde näytti olevan negatiivinen ja koron shokki listautumisten määrään näytti tapahtuvan viiveellä. Listautumisannin aktiivisuuden ja OMXH25-indeksin välinen yhteys oli positiivinen ja indeksin vaikutus listautumisaktiivisuuteen välitön. Tämä havainto on yhdenmukainen aiempien tutkimustulosten kanssa, joiden mukaan markkinaindeksin noustessa myös pörssiin listautuvien yritysten määrä kasvaa.

Yritykset voivat hyödyntää näitä tuloksia arvioidessaan listautumispäätöksiään eli sitä, ohjaako jokin makrotaloudellinen tekijä ja sen muutos selvästi yritysten listautumispäätöksiä. Makrotaloudellisten tekijöiden ja listautumisaktiivisuuden välillä havaittujen yhteyksien lisäksi tulevissa tutkimuksissa olisi keskityttävä näiden tekijöiden välisiin syy-yhteyksiin todellisten syy-yhteyksien selvittämiseksi.