Suomi tarvitsee yhä enemmän huippuosaajia: Kohti uudistuvaa tutkijakoulutusta

Abstract

Keskeinen osa kansainvälisen kilpailukyvyn parantamista on tavoite nostaa tutkimus- ja kehityspanostukset (T&K) neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Rahoitustason nousu edellyttää T&K-työtä tekevän henkilöstön merkittävää lisäystarvetta. Arvion mukaan vuosittainen lisätarve olisi lähes 9000 henkilöä, joista noin 2000 olisi tohtorikoulutettua. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut yliopistoille yhteensä 255 miljoonaa euroa tohtorikoulutuksen uusien käytänteiden pilotointiin vuosina 2024–2027. Lisärahoitus suunnataan 1000 väitöskirjatutkijalle, jotka otetaan yliopistoihin määräaikaisiin kolmen vuoden työsuhteisiin suorittamaan tohtorintutkintoa. Suomi tarvitsee lisää tutkijakoulutuksen saanutta työvoimaa. Uuden tohtoripilotin avulla kansainvälinen kilpailukykymme ja edellytykset kehittää tutkittuun tietoon pohjautuvia innovaatioita paranevat. Tavoitteena on lisätä tohtoreiden määrää Suomessa, kehittää tohtorikoulutusta ja parantaa tohtoreiden työllistymistä. Tässä raportissa analysoidaan, kuinka LUT-yliopisto on menestynyt kansallisessa kilpailussa. Painopiste rahoituksessa on suunnattu kansallisen strategia mukaisesti tekniikan, lääketieteen, koulutuksen, sosiaalitieteiden sekä luonnon- ja ympäristötieteiden tärkeille aloille. LUT:n aktiivisuus ja selkeä strategia ovat tuottaneet tulosta. LUT on päässyt mukaan tärkeisiin kansallisiin tutkimusverkostoihin ja on parhaiten menestyneiden yliopistojen joukossa saamallaan 44 tohtorikoulutuspaikalla. LUT on mukana peräti seitsemässä ohjelmassa viidestätoista. Aikaisempien kokemusteni pohjalta tarkastellaan, kuinka tutkijakoulutus tulisi toteuttaa, jotta esitettyihin tavoitteisiin päästään. Parin viime vuosikymmenen aikana tieteen tekeminen on uudistunut. Perinteisen teoreettisen ja kokeellisen tutkimuksen rinnalle on tullut tietotekniikan ja matemaattisten menetelmien kehityksen tuloksena laskennalliset tieteet, jotka mahdollistavat uusia tapoja tehdä tutkimusta. Myös kysymyksiin, kuinka tutkijanuralle hakeudutaan, kuinka väitöskirjan aihe valitaan, kuinka ohjataan väitöskirjan tekijää, miten tehdään uravalinta sekä miten kansainvälisyys tuodaan kampukselle, annetaan vastaus yli 30 vuoden tutkijakoulutuksen kokemuksella.