Tietojohtamisen käytännöt ja niiden vaikutukset pienissä ja keskisuurissa yrityksissä

Abstract

Tieto voi olla se menestystekijä, joka erottaa menestyneet ja menestymättömät organisaatiot toisistaan. Useat tietojohtamista ja tietojohtamisen käytäntöjä käsitelleet tutkimukset ovat osoittaneet, että tietojohtamisen käytännöillä on positiivinen vaikutus yritysten toimintaan. Pääsääntöisesti nämä tutkimukset ovat kuitenkin koskeneet isoja yrityksiä. Tämän pro gradu tutkielman tarkoituksena oli selvittää mitä tietojohtamisen käytäntöjä on tunnistettavissa suomalaisten pk-yritysten toiminnoissa sekä tutkia mitkä niistä vaikuttivat yritysten asiakastyytyväisyyteen ja henkilöstön tyytyväisyyteen. Empiirisen tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytettiin 11 eri tietojohtamisen käytäntöä.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla seitsemää pk-yrityksen toimitusjohtajaa. Haastatteluissa käytiin läpi hyvin keskustelunomaisesti organisaatioiden prosesseja ja pyrittiin yhdistämään niitä viitekehyksen tietojohtamisen käytäntöihin.

Yleisesti ottaen tutkimusjoukon yritykset toteuttivat tietojohtamisen käytäntöjä hyvinkin kiitettävästi, joskin informaalisti. 11 käytännöstä seitsemään käytäntöön viittaavia aktiviteetteja oli yritysten toiminnoista selkeästi tunnistettavissa ja ainoastaan yksi käytäntö jäi kokonaan tunnistamatta. Keskeisiin liiketoiminnan mittareihin: asiakastyytyväisyyteen ja henkilöstön tyytyväisyyteen vaikuttavat tutkimuksen mukaan strategisen tietojohtamisen lisäksi tietopohjaiset HR-käytännöt sekä oppimismekanismit ja työn organisointi.

Tuloksissa oli jonkin verran ristiriitaa aiempiin pk-yritysten kontekstissa suoritettuihin vastaaviin tutkimuksiin. Tämän eroavaisuuden arveltiin johtuvan eri liiketoimintakontekstista.

Information can be the success factor that separates successful and unsuccessful organizations from each other. Several studies dealing with KM and KMP have shown that knowledge management practices have positive effects on the operations of companies. In general, these studies have concerned large companies. The purpose of this master's thesis was to find out which knowledge management practices are recognizable in the operations of Finnish SMEs and to investigate which of them affected the company’s customer satisfaction and staff satisfaction. 11 different knowledge management practices were used as the theoretical framework of the empirical research.

The study was carried out as a qualitative study and the research material was collected by interviewing seven SME CEOs. In the interviews, the processes of the organizations were reviewed, and an effort was made to combine them with the knowledge management practices of the reference framework.

In general, the companies in the research group implemented knowledge management practices very commendably, albeit informally. Out of 11 practices, seven of the activities referring to the practice were clearly identifiable from the company's operations, and only one practice remained completely unrecognized. According to the study, in addition to strategic information management, the key business metrics: customer satisfaction and personnel satisfaction are affected by knowledge-based HR practices, learning mechanisms and work organising.

The results were somewhat inconsistent with previous similar studies conducted in the context of SMEs. This difference was thought to be due to the different business context.