Carbon footprint of thermally modified timber and planed products

Abstract

In this work, the carbon footprint [kg CO₂ eq/m³] of the thermally modified wood and planed products of Lunawood was researched. Cradle-to-grave approach from harvesting up to disposal was used in selected market areas, which were Germany, the UK, the USA and South Africa. End-user phase was also taken into account in both interior and exterior cladding by comparing different lifetimes and areas covered. The emissions of by-products from planing and the emissions related to the sold bioenergy were also taken into account.

The carbon footprint of thermally modified wood products was compared with the carbon footprint of tropical hardwood and the products of closest competitors of Lunawood. Carbon dioxide emissions from recycling are estimated by how much wood is recycled with the selected market areas and how much wood chips are made from the recycled wood. The carbon dioxide emissions from the treatment of municipal solid waste sent to landfill were used in the calculation as emissions from the disposal phase.

Based on this research, it can be said that the Finnish thermally modified wood manufacturer's thermally modified wood binds more carbon dioxide from the air than 1 cubic meter (m3) of the manufactured product emits along it’s life cycle. According to this study the cradle-to-grave carbon footprint of the Finnish thermally modified wood manufacturer’s timber and planed are 225 – 396 kg CO2 eq/m3 and 247 – 419 kg CO2 ekv/m³, respectively. Carbon footprint of tropical hardwoods with gate-to-gate approach Light Red Meranti and Dark Red Meranti were 211 and 337 kg CO2 ekv/m³, respectively (Ratnasingam et al., 2015). In that study of Ratnasingam et al. (2015), emissions caused by harvesting, transport, recycling, disposal were not taken into account in their carbon footprint calculation of Light Red Meranti and Dark Red Meranti.

Tässä työssä selvitettiin erään suomalaisen lämpöpuuvalmistajan, Lunawoodin, lämpöpuun ja höylätyn lämpöpuun hiilijalanjälki [kg CO₂ eq/m³] raaka-aineen hankinnasta aina loppukäytön kautta kierrätykseen ja lopulta lämpöpuun hävittämiseen (cradle-to-grave) valikoiduilla markkina-alueilla, jotka ovat Saksa, Iso-Britannia, USA ja Etelä-Afrikka. Myös käytön aikaiset hiilidioksidipäästöt otettiin huomioon niin sisä- kuin ulkoverhoilussa eri käyttöikiä ja neliöitä vertaamalla. Työssä allokoitiin höyläyksessä syntyvän lämpöpuupurun päästöjen vaikutus ja myytyyn bioenergiaan liittyvät päästöt.

Lämpöpuun hiilijalanjälkeä verrattiin troppisen kovapuun ja suomalaisen lämpöpuuvalmistajan lähimpien kilpailijoiden hiilijalanjälkeen. Kierrätyksen hiilidioksidipäästöjä arvioitiin, kuinka paljon valituilla markkina-alueilla kierrätetään puuta ja kuinka paljon kierrätetystä puusta valmistetaan haketta. Kaatopaikalle vietävän kunnallisen kiinteän jätteen käsittelyn hiilidioksidipäästöjä käytettiin laskennassa loppusijoitusvaiheen päästöinä.

Tämän tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että suomalaisen lämpöpuuvalmistajan tuotteet sitovat ilmasta enemmän hiilidioksidia kuin 1 kuutiometristä (m3) valmistettua tuotetta vapautuu elinkaarensa aikana. Tämän tutkimuksen mukaan suomalaisen lämpöpuuvalmistajan lämpöpuun ja höylätyn puun kehdosta hautaan hiilijalanjälki on 225 – 396 kg CO2 ekv/m³ ja 247 – 419 kg CO2 ekv/m3. Trooppisten lehtipuiden hiilijalanjälki portilta portille -lähestymistapalla Light Red Meranti ja Dark Red Meranti olivat 211 ja 337 kg CO2 ekv/m³ (Ratnasingam et al., 2015). Tuossa tutkimuksessa korjuun, kuljetuksen, kierrätyksen ja hävittämisen aiheuttamia päästöjä ei huomioitu lainkaan.