Puuvillan viljelyn luontojalanjälki ilmastonmuutoksen ja maankäytön ajurien näkökulmasta

Abstract

Tässä kandidaatintyössä tarkastellaan luonnon monimuotoisuutta ja sen säilyttämisen merkittävyyttä sekä luontokatoa. Lisäksi työssä tarkastellaan puuvillaa kasvina, puuvillan viljelyä ja sen ympäristövaikutuksia. Tässä työssä keskitytään kolmeen suurimpaan puuvillan tuottajamaahan, jotka ovat Kiina, Intia ja Yhdysvallat. Lisäksi työssä lasketaan puuvillan viljelyn luontojalanjälki edellä mainituissa puuvillan tuottajamaissa. Työ sivuaa myös luontokadon vähentämisen keinoja ja sosiaalisia ongelmia liittyen puuvillan viljelyyn. Luontokadolle määritetyt viisi ajuria ovat maankäytön ja merien käytön muutos, luonnonvarojen suora hyödyntäminen, ilmastonmuutos, saastuminen, sekä vieraslajit. Tässä kandidaatintyössä luontojalanjälki on laskettu ilmastonmuutoksen ja maankäytön ajurien osalta. Tutkimusmenetelmänä toimii kirjallisuuskatsaus ja laskenta luontokadon karakterisointikertoimien avulla. Lisäksi työssä on käytetty ekoaluekarttaa ja tilastoa puuvillan satotasoista laskennan toteuttamiseksi. Viljelypinta-alan tarpeeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin liittyvät ympäristövaikutukset ovat tärkeimmät ympäristövaikutukset tässä kandidaatintyössä laskennan rajautuessa niihin. Puuvillan luontojalanjäljen laskennan tuloksena voidaan todeta, että tässä työssä tarkastelluista puuvillan tuottajamaista Kiinalla on pienin luontojalanjälki ja Intialla suurin. Laskentaan liittyy kuitenkin paljon epävarmuutta aiheuttavia tekijöitä.

This bachelor’s thesis examines biodiversity and the significance of its preservation, as well as biodiversity loss. In addition, this work examines cotton as a plant, cotton cultivation and its environmental impact. The focus is on the three largest cotton-producing countries: China, India, and the United States. Additionally, there will be calculated biodiversity footprint of cotton cultivation in this work in these aforementioned countries. The thesis also touches on methods for reducing biodiversity loss and also social issues related to cotton cultivation. Five drivers of biodiversity loss have been identified: changes in land and sea use, direct exploitation of organisms, climate change, pollution and invasive alien species. In this bachelor's thesis, the biodiversity footprint is calculated concerning climate change and land use drivers. The research methodology involves literature review and calculation using characterization factors of biodiversity loss. Additionally, an ecoregion map and statistics on cotton yields are used to conduct the calculations. The environmental impacts related to land use and greenhouse gas emissions are the primary focus in this bachelor’s thesis as calculation limited to them. The results of calculating the cotton's biodiversity footprint show that China has the smallest biodiversity footprint and India has the largest among the countries studied in this thesis. However, the calculations involves numerous factors that cause uncertainty.