Luovan minäpystyvyyden kehittäminen ratkaisukeskeisellä coachingilla

Abstract

Luovuus laajasti puhuttuna, mutta monimutkaisena konseptina linkittyy olennaisesti innovatiivisuuteen ja yksilöiden sekä organisaatioiden menestykseen. Luovan toiminnan rajoitteet voivat liittyä yksilön sisäisiin uskomuksiin. Näitä uskomuksia muuttamalla yksilö voi pitää itseään luovempana ja toimia luovemmin kuin aiemmin. Tähän liittyen tutkimukseni tavoitteena oli selvittää, miten ratkaisukeskeinen coaching vaikuttaa yksilön luovaan minäpystyvyyteen. Tutkimus toteutettiin monitapaustutkimuksena, jossa coachasin viittä eri asiakasta.

Tutkimukseni vahvisti, että luova minäpystyvyys, eli yksilön usko omaan kykyynsä toimia luovasti on keskeinen osa luovuutta ja sitä voidaan kehittää. Tutkimuksessa luova minäpystyvyys näyttäytyi merkittävänä tekijänä luovassa toiminnassa. Tulokset osoittivat, että yksilölliset tarpeet huomioivalla, dialogiin sekä kumppanuuteen perustuvalla coaching-prosessilla on mahdollista kehittää asiakkaan luovaa minäpystyvyyttä. Merkittävin muutos tapahtuu asiakkaan kognitiossa tietoisuuden lisääntymisen avulla.

Tutkimus tukee aiempia teorioita sosiaalisen ympäristön vaikutuksesta luovuuteen, jossa sosiaalinen ympäristö toimi rajoittavana tekijänä. Sosiaalipsykologiset tekijät ilmenivät asiakkaiden kokemuksissa läheisten ihmissuhteiden kautta ja kulttuurin luomien rajoitusten muodossa.

Tutkimus tuotti uutta tietoa nuorelle coaching-tutkimusalalle lisäten ymmärrystä ratkaisukeskeisen coachingin potentiaalista luovuuden ja minäpystyvyyden kehittämisessä. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää luovuuden kehittämiseen liittyvissä interventioissa ja koulutusohjelmissa. Lisäksi tutkimus antaa merkittävää tietoa organisaatioiden johtamiskäytäntöjen kehittämiselle.

Creativity, widely discussed yet a complex concept, is fundamentally linked to innovation and the success of individuals and organizations. The limitations to creative activity may relate to an individual's internal beliefs. By changing these beliefs, an individual may perceive themselves to be more creative and act more creatively than before. In this regard, my research aimed to determine how solution-focused coaching affects an individual's creative self-efficacy (CSE). The study was conducted as a multiple case study, where I coached five different clients.

My research confirmed that CSE, the individual's belief in their ability to act creatively, is a central aspect of creativity and can be developed. In the study, creative self-efficacy appeared as a significant factor in creative activity. The results showed that a coaching process based on individual needs, dialogue, and partnership can develop a CSE. The most significant change occurred in the client's cognition through increased awareness.

The study supports previous theories on the impact of the social environment on creativity, where the social environment acted as a limiting factor. Socio-psychological factors were reflected in the clients' experiences through close personal relationships and the restrictions created by culture.

The research has generated new knowledge for the young field of coaching research, enhancing the understanding of the potential of solution-focused coaching in the development of creativity and self-efficacy. The findings can be utilized in interventions and training programs related to the development of creativity. Additionally, the study provides significant information for the development of organizational management practices.