Ultrapikamuodin sosiaaliset vaikutukset

Abstract

Tämän kandidaattityön tarkoituksena on selvittää millaisia sosiaalisia vaikutuksia ultrapikamuodilla on. Työn teoriakehyksen rakentamiseksi on aluksi avattu mitä tarkoitetaan sosiaalisella kestävyydellä sekä sosiaalisella elinkaariarvioinnilla. Sosiaalisen kestävyyden yhteydessä avataan Agenda2030 – toimintaohjelmasta valikoituneita tavoitteita. Työn kannalta oleellisiksi tavoitteiksi on valikoitunut ”ei köyhyyttä”, ”ihmisarvoista työtä ja talouskasvua” sekä ”vastuullinen kuluttaminen ja tuottaminen”. Näitä tavoitteita on avattu sosiaalisesta näkökulmasta. Sosiaalisen elinkaariarvioinnin yhteydessä avataan sitä menetelmänä sekä avataan työn kannalta oleelliset sidosryhmät ja vaikutuskategoriat.

Sosiaalisia vaikutuksia on lähdetty selvittämään laadullisen tutkimuksen menetelmin eli kirjallisuuskatsauksella. Ultrapikamuodin sosiaalisia vaikutuksia tarkastellaan sen tuotanto- ja kuluttajaympäristössä sekä case – esimerkin avulla, jossa tarkastelun kohteena on yritys nimeltä SHEIN. Sosiaalisten vaikutusten kartoittamisen jälkeen jaotellaan nämä sidosryhmien alle selkeyttämään missä ja miten vaikutukset ilmenevät.

Työn tuloksissa ilmenee laajalti useita negatiivisia sosiaalisia vaikutuksia. Kohtuulliseen elämiseen riittämätön palkka, kohtuuttomat työtunnit, design – varkaudet sekä ultrapikamuoti yritysten läpinäkyvyyden puuttuminen ovat tutkimuksen päätuloksia. Työn johtopäätöksissä pohditaan ultrapikamuodin mahdollisia positiivisia sosiaalisia vaikutuksia sekä ultrapikamuodin ja kestävän muodin sosiaalisten vaikutusten välisiä eroja.

The aim of this bachelor’s thesis is to investigate the social impacts of ultra-fast fashion. To construct the theoretical framework of the study, the concepts of social sustainability and social life cycle assessment are initially explained. Within the context of social sustainability, selected goals from Agenda2030 – program are elucidated. The relevant goals for the study are identified as “no poverty”, “decent work and economic growth” and “responsible consumption and production”. These goals are elaborated from a social perspective. In the context of social life cycle assessment, the methodology is explained, along with the identification of relevant stakeholders and subcategories.

The social impacts are examined through qualitative research methods, namely through a literature review. The social impacts of ultra-fast fashion are explored within its production and consumption environment, including a case example focusing on a company named SHEIN. After mapping out the social impact, they are categorized under stakeholders to clarify where and how the impacts manifest.

The results of the study reveal numerous negative social impacts. Insufficient wages for a decent living, unreasonable working hours, design thefts and lack of transparency in ultra-fast fashion companies are the main findings of the research. The conclusions of the study contemplate the potential positive social impacts of ultra-fast fashion as well as the difference between social impacts of ultra-fast fashion and sustainable fashion.