Kahvipapujen luontojalanjälki Brasilian eri ekoalueilla

Abstract

Tämän kandidaatintyön tavoitteena on laskea Brasilian eri ekoalueilla tuotettujen kahvipapujen luontojalanjälki maa- ja vesiekosysteemeille. Luontojalanjälki lasketaan myös Brasilian maakohtaisilla arvoilla ja kertoimilla, jotta aluekohtaisia arvoja voidaan verrata siihen. Tutkittavat alueet ovat Cerradon savannialue, Mata Atlântican rannikkosademetsä ja Amazonin sademetsä. Kahvipapujen elinkaaresta tutkitaan viljelyvaihetta ja prosessointia kuivamenetelmällä. Työssä lasketaan maankäytön, vedenkäytön ja ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin. Tulosten laskemisessa käytetään LCA-menetelmää. Työn teoriaosuudessa käsitellään luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä, kahvin tuotantoa ja sen vaikutuksia luontokatoon.

Luontojalanjäljen suuruudeksi saadaan Cerradon alueella maaekosysteemille 3,044⋅10-14 PDF*y ja vesiekosysteemille 1,140⋅10-14 PDF*y. Vastaavat arvot Mata Atlânticalla ovat 3,441⋅10-13 PDF*y ja 6,136⋅10-15 PDF*y, Amazonilla 5,884⋅10-14 PDF*y ja 6,136⋅10-15 PDF*y sekä yleisesti Brasiliassa 4,934⋅10-14 PDF*y ja 2,075⋅10-14 PDF*y. Tulokset riippuvat alueellisista eroista vedenkäytössä, kasvihuonekaasupäästöissä sekä karakterisointikertoimissa. Suurin luontokadon aiheuttaja kaikilla alueilla on maankäytön biodiversiteettivaikutukset. Brasilian maakohtaisen kahvipapujen luontojalanjäljen voidaan tulkita edustavan hyvin Cerradon ja Amazonin alueen kahvipapujen luontojalanjälkeä. Ero Mata Atlântican arvoon on kuitenkin merkittävä. Voidaan todeta, että ekoaluekohtaiset arvot antavat enemmän tietoa kuin maakohtaiset arvot, minkä vuoksi niiden käyttäminen on suositeltavaa. Lasketut tulokset ovat suuntaa antavia puutteellisten lähdetietojen ja tehtyjen oletusten takia. Alueiden väliset erot saadaan kuitenkin selvitettyä.

The aim of this bachelor’s thesis is to calculate the biodiversity footprint of coffee beans produced in different ecoregions of Brazil. The biodiversity footprint is calculated separately for terrestrial and aquatic ecosystems. The biodiversity footprint is also calculated using Brazil’s country-level values and characterization factors so the regional values can be compared accordingly. The studied regions are the Cerrado savanna, the Atlantic Forest and the Amazon rainforest. The studied life cycle phases of coffee beans in this study are the cultivation and the processing using dry method. This study examines impacts of land use, water use and climate change on biodiversity. LCA methodology is used to calculate the results. In the theoretical part of this thesis, biodiversity loss, coffee production and its impacts on biodiversity loss are discussed.

The biodiversity footprint in Cerrado is 3.044⋅10-14 PDF*y for the terrestrial ecosystem and 1.140⋅10-14 PDF*y for the aquatic ecosystem. The corresponding results in Mata Atlântica are 3.441⋅10-13 PDF*y and 6.136⋅10-15 PDF*y, in Amazon 5.884⋅10-14 PDF*y and 6.136⋅10-15 PDF*y and generally in Brazil 4.934⋅10-14 PDF*y and 2.075⋅10-14 PDF*y. The results depend on differences in water use, greenhouse gas emissions and characterization factors between the ecoregions. The most significant cause of biodiversity loss in every region is land use. Brazil’s country-level biodiversity footprint of coffee beans can be interpreted to represent well the biodiversity footprint of coffee beans in Cerrado and Amazon. However, the difference to the value of Mata Atlântica is significant. It can be stated that ecoregional values provide more information than country-level values, which is why their use is recommended. The calculation results are indicative due to incomplete data sources and assumptions. However, the differences between the ecoregions are identified.