Which board-related variables affect firm performance : evidence from European companies
Lamminpää, Karoliina (2024)
Kandidaatintutkielma
2024
School of Business and Management, Kauppatieteet
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024051631400
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024051631400
Tiivistelmä
The European economy has suffered for multiple reasons during the last five years, such as the coronavirus pandemic and the unstable political environment in Europe. The importance of company boards is emphasized during a crisis since the company’s strategy faces pressure to adapt to the new situation.
This thesis aims to identify which board-related variables affect firm performance in the European operating environment. Additionally, results are observed over five years starting from a year before the outbreak of the coronavirus pandemic. The thesis gathers the essential variables from agency theory and resource-dependence theory and uses stepwise regression to identify the best models to explain changes in the firm performance measures.
The empirical section of the study implies that variables explaining the changes in performance measures most significantly are the size of the board and the frequency of board meetings over the whole five-year period. These variables are consistently in an inverse relationship with firm performance measures. However, the explanatory value of all models remains notably low, and not all assumptions of linear regression are met.
A temporal review shows that when the crisis begins, some of the variables that were significant before the crisis, such as the average board tenure and the total compensation of board members, no longer explain the variation in firm performance. However, after the crisis has begun, the results produce reasonably consistent models. Euroopan talous on kärsinyt viimeisenä viitenä vuotena useasta rasitteesta, kuten koronapandemiasta, sekä epävakaasta poliittisesta ympäristöstä Euroopassa. Yritysten hallitusten merkitys korostuu kriiseissä, joissa yrityksen strategia kohtaa painetta mukautua uuteen tilanteeseen.
Tämän kandidaatin tutkielman tavoitteena on selvittää mitkä hallitukseen liittyvät muuttujat vaikuttavat yrityksen suoriutumiseen eurooppalaisessa toimintaympäristössä. Lisäksi havaintojen tuloksia tarkastellaan viiden vuoden tarkastelujaksoissa, jotka alkavat vuosi ennen koronakriisin puhkeamista. Tutkimus kokoaa agenttiteoriasta ja resurssiriippuvuusteoriasta olennaiset muuttujat, ja hyödyntää stepwise analyysiä tunnistaakseen parhaat mallit kuvaamaan yritysten suoriutumiskyvyn muutoksia.
Tutkielman empiirinen osio implikoi, että yrityksen suoriutumisen vaihtelua ennustaisi johdonmukaisesti parhaiten valituista muuttujista hallituksen koko ja hallituksen kokousten tiheys koko tarkastelujakson ajan. Nämä muuttujat ovat johdonmukaisesti käänteisessä riippuvuussuhteessa yrityksen suoriutumisen kanssa. Mallien selitysaste jää kuitenkin analyysissä huomattavan alhaiseksi, eivätkä kaikki lineaarisen regression oletukset täyty.
Ajallinen tarkastelu osoittaa, että kriisivuosien alkaessa osa ennen kriisiä merkitsevistä muuttujista kuten hallituksen jäsenten keskimääräinen toimikausi ja hallituksen kokonaiskompensaatio ei enää selitä yrityksen taloudellisen suoriutumisen vaihtelua. Kriisin alusta eteenpäin tulokset tuottavat kuitenkin kohtuullisen johdonmukaisia malleja.
This thesis aims to identify which board-related variables affect firm performance in the European operating environment. Additionally, results are observed over five years starting from a year before the outbreak of the coronavirus pandemic. The thesis gathers the essential variables from agency theory and resource-dependence theory and uses stepwise regression to identify the best models to explain changes in the firm performance measures.
The empirical section of the study implies that variables explaining the changes in performance measures most significantly are the size of the board and the frequency of board meetings over the whole five-year period. These variables are consistently in an inverse relationship with firm performance measures. However, the explanatory value of all models remains notably low, and not all assumptions of linear regression are met.
A temporal review shows that when the crisis begins, some of the variables that were significant before the crisis, such as the average board tenure and the total compensation of board members, no longer explain the variation in firm performance. However, after the crisis has begun, the results produce reasonably consistent models.
Tämän kandidaatin tutkielman tavoitteena on selvittää mitkä hallitukseen liittyvät muuttujat vaikuttavat yrityksen suoriutumiseen eurooppalaisessa toimintaympäristössä. Lisäksi havaintojen tuloksia tarkastellaan viiden vuoden tarkastelujaksoissa, jotka alkavat vuosi ennen koronakriisin puhkeamista. Tutkimus kokoaa agenttiteoriasta ja resurssiriippuvuusteoriasta olennaiset muuttujat, ja hyödyntää stepwise analyysiä tunnistaakseen parhaat mallit kuvaamaan yritysten suoriutumiskyvyn muutoksia.
Tutkielman empiirinen osio implikoi, että yrityksen suoriutumisen vaihtelua ennustaisi johdonmukaisesti parhaiten valituista muuttujista hallituksen koko ja hallituksen kokousten tiheys koko tarkastelujakson ajan. Nämä muuttujat ovat johdonmukaisesti käänteisessä riippuvuussuhteessa yrityksen suoriutumisen kanssa. Mallien selitysaste jää kuitenkin analyysissä huomattavan alhaiseksi, eivätkä kaikki lineaarisen regression oletukset täyty.
Ajallinen tarkastelu osoittaa, että kriisivuosien alkaessa osa ennen kriisiä merkitsevistä muuttujista kuten hallituksen jäsenten keskimääräinen toimikausi ja hallituksen kokonaiskompensaatio ei enää selitä yrityksen taloudellisen suoriutumisen vaihtelua. Kriisin alusta eteenpäin tulokset tuottavat kuitenkin kohtuullisen johdonmukaisia malleja.