Connection between funding methods and financial situation in Finnish animal welfare organizations
Leppäniemi, Viivi (2024)
Kandidaatintutkielma
Leppäniemi, Viivi
2024
School of Business and Management, Kauppatieteet
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052335580
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052335580
Tiivistelmä
The purpose of this bachelor’s thesis was to study the funding methods of Finnish animal welfare organizations and their connection to the financial situation of the organization. The influence of social media as a funding source was studied in more detail. The financial situation of Finnish animal welfare organizations is uncertain, and their income comes from various funding sources. The aim of the thesis was to identify the most important funding methods for organizations. In addition, the thesis examined which kinds of organizations perform best financially, and how the use of social media affects the financial situation of the organization. The thesis was conducted as quantitative research, and the data for the study was collected with an online survey. The survey was sent via email to member organizations of Suomen Eläinsuojelu SEY, and it was also distributed through organizations’ internal channels. The final number of responses was 26.
According to the results of this research, donations are the most important funding method for Finnish animal welfare organizations, and a large portion of these donations are obtained through social media campaigns. However, no significant correlations were found between the financial situation and specific funding methods. The study observed that newer organizations perform better financially than older ones, and having a higher number of paid employees weakens the financial situation. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli tutkia suomalaisten eläinsuojeluyhdistysten rahoitusmenetelmiä ja niiden yhteyttä yhdistyksen taloudelliseen tilaan. Rahoitusmenetelmistä sosiaalisen median vaikutusta tutkittiin tarkemmin. Suomalaisten eläinsuojeluyhdistysten taloudellinen tilanne on epävarma ja voittoa tavoittelemattomien yhdistysten rahoitus perustuu tuloihin useista eri rahoituslähteistä. Tutkielman tavoitteena oli löytää näistä tärkeimmät rahoitusmenetelmät eläinsuojeluyhdistykselle. Tämän lisäksi tutkielmassa tarkasteltiin minkälaiset yhdistykset pärjäävät parhaiten, sekä miten sosiaalisen median käyttö vaikuttaa yhdistyksen taloudelliseen tilanteeseen. Tutkielma toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksella ja tutkielman aineisto kerättiin verkkokyselylomakkeella. Kysely lähetettiin sähköpostitse Suomen eläinsuojelu SEY:n jäsenyhdistyksille, sekä sitä levitettiin yhdistysten keskinäisissä kanavissa. Sen lopulliseksi vastausmääräksi tuli 26 vastausta.
Tutkimusten tulosten mukaan lahjoitukset ovat tärkein rahoituskeino suomalaisille eläinsuojeluyhdistyksille ja suuri osa näistä lahjoituksista saadaan sosiaalisen median kampanjoinnin avulla. Merkittäviä yhteyksiä taloudellisen tilan ja tiettyjen rahoituskeinojen välillä ei kuitenkaan löytynyt. Uudempien yhdistysten havaittiin pärjäävän taloudellisesti paremmin kuin vanhempien ja palkallisten työntekijöiden suuremman määrän heikentävän taloudellista tilannetta.
According to the results of this research, donations are the most important funding method for Finnish animal welfare organizations, and a large portion of these donations are obtained through social media campaigns. However, no significant correlations were found between the financial situation and specific funding methods. The study observed that newer organizations perform better financially than older ones, and having a higher number of paid employees weakens the financial situation.
Tutkimusten tulosten mukaan lahjoitukset ovat tärkein rahoituskeino suomalaisille eläinsuojeluyhdistyksille ja suuri osa näistä lahjoituksista saadaan sosiaalisen median kampanjoinnin avulla. Merkittäviä yhteyksiä taloudellisen tilan ja tiettyjen rahoituskeinojen välillä ei kuitenkaan löytynyt. Uudempien yhdistysten havaittiin pärjäävän taloudellisesti paremmin kuin vanhempien ja palkallisten työntekijöiden suuremman määrän heikentävän taloudellista tilannetta.
