Helsingin pörssin toimialakohtainen suoriutuminen korkean inflaation ja nousseiden korkokojen aikana 2022–2023

Abstract

Tämä kandidaatintutkielma tarkastelee Helsingin pörssin toimialakohtaista suoriutumista kohonneen inflaatio- ja korkotason aikana, vuosina 2022 ja 2023. Tutkimus vertailee kohonneiden korkojen ja inflaation ajanjakson suoriutumista COVID-19 pandemian taloudellisesti poikkeavaan ajanjaksoon, sekä matalien korkojen ajanjaksoon, tarkastelun alkaessa vuodesta 2013. Toimialojen suoriutumista mitataan vertailemalla indeksien tuottoa, volatiliteettia, beta-arvoa, Sharpen lukua, Treynorin indeksiä sekä Jensenin alfaa.

Tutkimus toteutetaan kvantitatiivisin tutkimusmenetelmin. Yhdentoista toimialaindeksin, markkinaindeksin sekä riskittömänä korkokantana käytettävän kolmen kuukauden EURIBOR-rahamarkkinakoron päiväkohtainen hintahistoria tuodaan LSEG-Workspace tietokannasta. Käytettävän aineiston muokkaus ja käsittely toteutetaan Microsoft Excel -taulukkolaskentaohjelmassa.

Tutkimuksen tuloksien perusteella havaittiin Helsingin pörssin toimialaindeksien suoriutuneen korkeiden korkojen ajanjaksolla pääosin merkittävästi huonommin kuin sitä edeltäneillä ajanjaksoilla. Tutkimustulokset ovat pääosin linjassa aiempien tutkimustuloksien kanssa, ja toimialakohtaiset eroavaisuudet indeksien suoriutumisessa ovat havaittavissa. Helsingin pörssin huonoiten suoriutuneimmat toimialaindeksit ajanjaksolla ovat pääomavaltaisuuteen sekä sykliseen kulutukseen liitettyjä toimialoja. Parhaiten kyseisellä ajanjaksolla on suoriutunut rahoitussektorin toimialaindeksi, sekä teollisuudenalan indeksit. Ajanjakson markkinakehitys on ollut erittäin heikkoa.

This bachelor’s thesis investigates the performance of the Helsinki Stock Exchange’s sector-specific indexes during the increased level of inflation and interest rates in 2022 and 2023. The study compares the indexes’ performance between the high-inflation and high-interest rate period, the economically abnormal COVID-19 pandemic period, and the low-inflation and low-interest rate period, beginning the review from 2013. The used performance measurements are indexes’ yield, volatility, beta-value, Sharpe’s ratio, Treynor’s ratio, and Jensen’s alpha.

The study is conducted using quantitative research methods. The historical price data of eleven sector indexes, market index, and three-month EURIBOR -money market rate, used as a risk-free rate in the study, is brought up from the LSEG-Workspace -dataspace. The editing and processing of the data is done in Microsoft Excel spreadsheet program.

From the results of the study can be concluded that the sector-specific indexes of the Helsinki stock exchange have performed significantly inferior during the high-interest rate period compared to previous periods. The results are mostly consistent with the earlier studies, and sector-specific differences in performance are evident. The worst-performing sector-specific indexes of the Helsinki Stock Exchange during the period, are sectors incorporated with capital intensity and cyclical consumption. The best-performing sector-specific indexes during the period are finance and industrial sectors. The market development during this period has been very weak.