Unraveling Finnish housing market affordability : a cluster analysis approach

Abstract

This study examines housing affordability variations across postal code areas within the Helsinki metropolitan area from 2010 to 2021. The study compares annual median household incomes to average prices per square meter within each postal code area to derive an affordability index score for 172 postal code areas. Utilizing k-means clustering, the areas were grouped into three clusters based on affordability trends.

The analysis revealed significant disparities among postal code areas, with cluster one representing outskirts areas with the most favorable affordability, cluster three comprising central city areas with the least affordability, and cluster two exhibiting mixed characteristics. Geographic Information System (GIS) software was employed to visualize and analyze the clusters, demonstrating their spatial distribution across the metropolitan area.

The study hypothesized a worsening trend in housing affordability over the observation period, a hypothesis supported by the findings. Affordability deteriorated across all clusters, with cluster three experiencing the most pronounced decline, primarily attributed to steep increases in price per m² within its postal code areas.

These results highlight the growing challenges of housing affordability in the Helsinki metropolitan area and provide valuable insights for policymakers and stakeholders in urban planning and housing policy.

Tämä tutkimus tarkastelee asuntojen hintakehitystä postinumeroalueittain Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla vuosina 2010–2021. Tutkimus vertailee vuotuista mediaanituloa ja keskimääräistä neliöhintaa kunkin postinumeroalueen sisällä muodostaakseen asumisen hintaindeksin pisteytyksen 172 postinumeroalueelle. K-means klusteroinnin avulla alueet jaettiin kolmeen ryhmään hintakehityksen perusteella.

Analyysi paljasti merkittäviä eroja postinumeroalueiden välillä. Ryhmä yksi edustaa reuna-alueita, joilla asumiskustannukset ovat edullisimmat, ryhmä kolme käsittää keskustan alueet, joilla hintaindeksin arvo oli suurin, ja ryhmä kaksi sisältää ominaisuuksia molemmista. Paikkatieto-ohjelmistoa (GIS) käytettiin ryhmien visualisointiin kartalla ja maantieteellisen jakautumisen analyysiin pääkaupunkiseudulla.

Tutkimuksen hypoteesina oli suhteellisten asumiskustannusten kasvu, ja tutkimuksen tulokset tukevat tätä ennakko-oletusta. Asumisen hintakehitys heikkeni kaikissa ryhmissä, ja ryhmä kolme koki voimakkaimman laskun, mikä johtui neliöhinnan jyrkästä noususta pääasiassa keskustassa sijaitsevan ryhmän postinumeroalueilla.

Nämä tulokset korostavat asumisen hintakehityksen kasvavia haasteita pääkaupunkiseudun postinumeroalueilla ja tarjoavat arvokkaita näkemyksiä kaupunkisuunnittelun ja asuntopolitiikan päättäjille ja sidosryhmille.