Updating indirect procurement performance measurement framework to reflect the changed and future role of procurement

Abstract

This thesis sought to determine how procurement's role has changed, how it will change in the future, and how this constantly changing role affects the measurement of procurement performance. Procurement has previously been considered an operational, back-office function, but since then, its role has become more strategic, and the importance of its role in companies has been acknowledged. Those competencies that the sourcing experts had in the past are no longer enough as such but must meet the demands. The future will shape the role of sourcing even further as processes and tools are shaped, especially by big data and digitalization, supply chain resilience, and innovation.

The study explores procurement measurement and two performance measurement frameworks, balanced scorecard and performance prism, in more detail. It focuses specifically on creating a performance measurement framework and KPIs for indirect procurement. The thesis is conducted for a case company operating globally in the pharmaceutical field.

The study's results showed that the changed and future role of procurement impacts what companies should measure in their sourcing. A new framework and metrics were developed for the case company. The metrics were broken down into easy-to-implement and ones that require more work to be used.

Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, miten hankintatoimen rooli on muuttunut, miten se muuttuu tulevaisuudessa ja miten tämä jatkuvasti muuttuva rooli vaikuttaa hankintatoimen suorituskyvyn mittaamiseen. Hankintaa on aiemmin pidetty operatiivisena, back-office-toimintona, mutta sen jälkeen sen rooli on muuttunut strategisemmaksi, ja sen merkitys yrityksissä on tunnustettu. Ne kompetenssit, jotka olivat aiemmin hankinnan asiantuntijoille riittäviä, eivät enää sellaisenaan riitä, vaan osaamista täytyy päivittää vaatimusten mukaiseksi. Tulevaisuus tulee muokkaamaan hankinnan roolia entisestään, kun prosesseja ja työkaluja muokataan erityisesti big datan ja digitalisaation, toimitusketjuresilienssin ja innovaatioiden toimesta.

Tutkimuksessa tarkastellaan yleisesti hankinnan mittaamista ja kahta suorituskyvyn mittauskehystä, tasapainotettua tuloskorttia ja suorituskyvyn prismaa tarkemmin. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti suorituskyvyn mittaamisen viitekehyksen ja suorituskykymittarien luomiseen epäsuoraa hankintaa varten. Tutkielma tehdään case-yritykselle, joka toimii lääkealalla maailmanlaajuisesti.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että hankintojen muuttunut ja tulevaisuuden rooli vaikuttaa siihen, mitä yritysten tulisi mitata hankinnoissaan. Case-yritykselle kehitettiin uusi viitekehys ja mittaristo. Mittarit jaoteltiin helposti implementoitaviin ja niihin, mitkä vaativat enemmän aikaa ja resursseja, jotta ne voidaan ottaa käyttöön.