Tietopääoman pimeä puoli : miten hallita tekoälyn käyttöönottoon liittyviä tietopääoman riskejä?
Hakkarainen, Timo (2024)
Pro gradu -tutkielma
2024
School of Business and Management, Kauppatieteet
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024082766453
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024082766453
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan tekoälyn käyttöönottoon liittyviä riskejä. Tieto-pääoman hyödyntämiseen tähtäävä tekoälyn käyttöönotto on merkittävä tekijä organisaatioiden kilpailukyvyn kannalta. Tekoälyn käyttöönottoon liittyy kuitenkin myös merkittäviä riskejä. Tekoälyn nopea kehitys ja käyttöönotto on osaltaan korostanut näitä uusia uhkia. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa nämä riskit. Tutkimuksen tuloksena on kehitetty riskienhallintamalli, joka huomioi myös tekoälyn mukanaan tuomat uuden-tyyppiset riskit.
Tutkimus perustuu kirjallisuuskatsaukseen ja fokusryhmähaastatteluihin. Tutkimuksen viitekehys on rakentunut tietopääoman, tekoälyn ja riskienhallinnan käsitteiden ympärille. Viitekehyksen avulla pyritään hahmottamaan, miten tekoäly vaikuttaa organisaatioiden aineettomaan pääomaan ja näihin liittyviin riskeihin. Menetelmänä empiirisen datan keräämiseen tutkimuksessa on käytetty fokusryhmähaastatteluja, jotka mahdollistavat syvällisen tiedon hankkimisen näkemyksistä ja kokemuksista liittyen tekoälyn riskeihin ja mahdollisuuksiin.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että tekoälyyn liittyy useita eri riskityyppejä. Tekoäly-riskit voivat liittyä esimerkiksi tietoturvaan, eettisiin kysymyksiin ja liiketoiminalle aiheutuviin häiriöihin. Keskeisiä havaintoja tutkimuksessa ovat tekoälyn kasvava merkitys päätöksenteossa ja tehokkuuden parantamisessa, mutta samalla potentiaalinen kyky aiheuttaa uusia uhkia. Johtopäätöksenä tutkimuksessa esitetään, että organisaatioiden tulisi kehittää ja toteuttaa systemaattisia riskienhallintatoimenpiteitä tekoälyn käyttöönoton yhteydessä. Näillä toimenpiteillä riskienhallintaa voidaan mukauttaa uusien teknologioiden mukanaan tuomiin uhkiin. This master’s thesis investigates the risks that emerges with the adoption of artificial intelligence. The adoption of AI in the efficient utilization of knowledge capital is a significant factor for the competitiveness of organizations. However, the adoption of AI involves significant risks. These risks are highlighted by the fast development and deployment of the AI. The objective of the study is to identify these risks. As a result of the study, a risk management model has been developed. New model also considers the new types of risks brought up by AI.
The research is based on a literature review and focus group interviews. The theoretical framework of the study is built around the concepts of knowledge capital, artificial intelligence and risk management. Through the framework, the goal is to understand how AI affects the intangible capital of organizations. Method for collecting empiric data was focus group interviews. These interviews enabled the acquisition of in-depth knowledge about views and experiences of the risks and opportunities of the adoption of artificial intelligence.
The study show that AI-risks are extremely complicated. Risks may relate to information security, ethical issues, and business disruptions. Most important findings of the study were that the growing importance of AI in decision-making and efficiency improvement, but also its ability to cause new risks and challenges. In conclusion, the study suggests that organizations should develop and implement systematic risk management measures with the adoption of AI. That way risk management can be adapted to changing conditions.
Tutkimus perustuu kirjallisuuskatsaukseen ja fokusryhmähaastatteluihin. Tutkimuksen viitekehys on rakentunut tietopääoman, tekoälyn ja riskienhallinnan käsitteiden ympärille. Viitekehyksen avulla pyritään hahmottamaan, miten tekoäly vaikuttaa organisaatioiden aineettomaan pääomaan ja näihin liittyviin riskeihin. Menetelmänä empiirisen datan keräämiseen tutkimuksessa on käytetty fokusryhmähaastatteluja, jotka mahdollistavat syvällisen tiedon hankkimisen näkemyksistä ja kokemuksista liittyen tekoälyn riskeihin ja mahdollisuuksiin.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että tekoälyyn liittyy useita eri riskityyppejä. Tekoäly-riskit voivat liittyä esimerkiksi tietoturvaan, eettisiin kysymyksiin ja liiketoiminalle aiheutuviin häiriöihin. Keskeisiä havaintoja tutkimuksessa ovat tekoälyn kasvava merkitys päätöksenteossa ja tehokkuuden parantamisessa, mutta samalla potentiaalinen kyky aiheuttaa uusia uhkia. Johtopäätöksenä tutkimuksessa esitetään, että organisaatioiden tulisi kehittää ja toteuttaa systemaattisia riskienhallintatoimenpiteitä tekoälyn käyttöönoton yhteydessä. Näillä toimenpiteillä riskienhallintaa voidaan mukauttaa uusien teknologioiden mukanaan tuomiin uhkiin.
The research is based on a literature review and focus group interviews. The theoretical framework of the study is built around the concepts of knowledge capital, artificial intelligence and risk management. Through the framework, the goal is to understand how AI affects the intangible capital of organizations. Method for collecting empiric data was focus group interviews. These interviews enabled the acquisition of in-depth knowledge about views and experiences of the risks and opportunities of the adoption of artificial intelligence.
The study show that AI-risks are extremely complicated. Risks may relate to information security, ethical issues, and business disruptions. Most important findings of the study were that the growing importance of AI in decision-making and efficiency improvement, but also its ability to cause new risks and challenges. In conclusion, the study suggests that organizations should develop and implement systematic risk management measures with the adoption of AI. That way risk management can be adapted to changing conditions.