Maineenhallinta viestinnän keinoin yritysvastuuskandaalin jälkeen
Forsström, Johanna (2024)
Kandidaatintutkielma
Forsström, Johanna
2024
School of Business and Management, Kauppatieteet
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024082766496
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024082766496
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa tutkitaan maineenhallintaa viestinnän keinoin yritysvastuuskandaalin jälkeen. Tavoitteena tutkielmassa on ottaa selvää, minkälaisia viestinnän keinoja tutkielman kohdeyritys on käyttänyt maineensa hallitsemiseen kohtaamansa yritysvastuuskandaalin jälkeen. Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa toimii maineenkorjaamiseen liittyvää teoriaa maineenhallinnasta, maineenkorjausstrategioista ja William Benoitin imagonkorjausteoriasta.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusstrategiana on tapaustutkimus. Aineistona tutkielmassa on kohdeyrityksen sähköpostihaastattelu, sekä tämän tueksi kolmannen osapuolen ja kohdeyrityksen raportteja ja tiedotteita. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä, saaden luokiteltua kohdeyrityksen viestintää eri kategorioihin.
Tutkimuksen tuloksena saatiin selville kohdeyrityksen viestintästrategiaa. Kohdeyritys oli käyttänyt viestinnässään monipuolisesti teoriaosiossa esiteltyjä viestintästrategioita, hyödyntäen eniten vastuun välttelyn ja loukkaavuuden vähentämisen strategioita. Vähiten yritys käytti anteeksipyynnön ja kieltämisen strategioita. This bachelor’s thesis examines reputation management through communication methods following a corporate responsibility scandal. The goal of the thesis is to find out what kinds of communication methods the target company has used to manage its reputation after encountering a corporate responsibility scandal. The theoretical framework of the thesis is based on a theories related to reputation management, reputation repair strategies and William Benoit’s image repair theory.
The study was conducted as a qualitative study with a case study as the research strategy. The material for the thesis includes an email interview with the target company, as well as reports and statements from third parties and the target company to support this. The material was analyzed using content analysis, which allowed for the classification of the target company’s communication into different categories.
The research results revealed the target company’s communication strategy. The target company had utilized a variety of strategies presented in the theoretical section, using the strategies of evading responsibility and reducing offensiveness the most. The company used the strategies of mortification and denial the least.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusstrategiana on tapaustutkimus. Aineistona tutkielmassa on kohdeyrityksen sähköpostihaastattelu, sekä tämän tueksi kolmannen osapuolen ja kohdeyrityksen raportteja ja tiedotteita. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä, saaden luokiteltua kohdeyrityksen viestintää eri kategorioihin.
Tutkimuksen tuloksena saatiin selville kohdeyrityksen viestintästrategiaa. Kohdeyritys oli käyttänyt viestinnässään monipuolisesti teoriaosiossa esiteltyjä viestintästrategioita, hyödyntäen eniten vastuun välttelyn ja loukkaavuuden vähentämisen strategioita. Vähiten yritys käytti anteeksipyynnön ja kieltämisen strategioita.
The study was conducted as a qualitative study with a case study as the research strategy. The material for the thesis includes an email interview with the target company, as well as reports and statements from third parties and the target company to support this. The material was analyzed using content analysis, which allowed for the classification of the target company’s communication into different categories.
The research results revealed the target company’s communication strategy. The target company had utilized a variety of strategies presented in the theoretical section, using the strategies of evading responsibility and reducing offensiveness the most. The company used the strategies of mortification and denial the least.
