Lahden kaupungin hankintojen luontojalanjälki

Abstract

Luonnon monimuotoisuus heikkenee ihmisen toiminnan seurauksena nyt nopeammin kuin koskaan aiemmin ihmiskunnan historiassa, ja kiireellisiä toimenpiteitä luontokadon pysäyttämiseksi tarvitaan kaikilta toimijoilta. Ensimmäinen askel luontovaikutusten pienentämiseksi on niiden mittaaminen. Tässä tutkimuksessa laskettiin luontojalanjälki Lahden kaupunkiorganisaation vuoden 2023 hankinnoille. Luontojalanjälki laskettiin maaekosysteemeille maankäyttö- ja ilmastonmuutosvaikutusluokkien perusteella. Lisäksi selvitettiin, mitkä hankintakategoriat aiheuttivat suurimman luontojalanjäljen ja kuinka luontojalanjälki globaalisti jakautuu. Tutkimuksessa yhdistettiin Lahden kaupungin hankinnat globaaleista kauppatasetietokannoista saatavaan tietoon eri tuotteiden ja tuotekategorioiden aiheuttamasta maankäytöstä ja kasvihuonekaasupäästöistä. Luontohaitan suuruus määritettiin kertomalla ajurin määrä LC-IMPACT:n ja Schererin ym. (2023) luontohaitan kertoimilla.

Lahden kaupungin hankintojen luontojalanjälki vuonna 2023 oli 262 nPDF. Suurimman luontojalanjäljen aiheuttivat lämmitys (57 nPDF), sähkö (45 nPDF), elintarvikkeet (36 nPDF) ja investointeihin liittyvät palvelut (34 nPDF). Luontojalanjäljestä 34 % johtui maankäytöstä ja 66 % ilmastonmuutoksesta. Maankäytön aiheuttamasta luontojalanjäljestä suurin osa kohdistui Suomeen (17 nPDF). Seuraavaksi suurimmat luontojalanjäljet kohdistuivat Singaporeen (4,3 nPDF), Costa Ricaan (4,3 nPDF), Guatemalaan (4,2 nPDF) ja Brasiliaan (4 nPDF). Tulosten perusteella kaupunki voi kohdistaa tavoitteitaan ja toimenpiteitään luontojalanjäljen kannalta olennaisiin asioihin. Luontojalanjäljen pienentämisessä ensisijaista on vähentää kulutusta kaikkialla, missä se on mahdollista. Toiseksi aiheutettua haittaa on pyrittävä minimoimaan korvaamalla hankintoja vähemmän luontoa kuormittavilla vaihtoehdoilla saman tuotekategorian sisällä. Vasta viimeisenä jo syntyneet haitat on pyrittävä kompensoimaan joko paikan päällä tai muualla.

Due to human behavior, biodiversity is now declining faster than ever in human history. Urgent actions to prevent biodiversity loss are needed from all actors. The first step to minimize the impacts on nature is to measure them. In this study the biodiversity footprint of the City of Lahti’s annual purchases was calculated for terrestrial ecosystems based on land use and climate change impact categories. Furthermore, the study identified which product categories contributed the most to the footprint and determined how the footprint is distributed globally. The calculation was based on the volume of the city’s purchases, which was combined with information on land use and climate change derived from global input-output databases. The amount of drivers was then multiplied with the characterization factors of LC-IMPACT and Scherer et al. (2023) to determine the extent of biodiversity impacts.

The biodiversity footprint of Lahti’s purchases in 2023 was 262 nPDF. The biggest contribution to the footprint were caused by heating (57 nPDF), electricity (45 nPDF), food (36 nPDF) and investment-related services (34 nPDF). Land use accounted for 34 % and climate change for 66 % of the biodiversity footprint. Most of the land-use-related biodiversity loss was caused in Finland (17 nPDF), Singapore (4,3 nPDF), Costa Rica (4,3 nPDF), Guatemala (4,2 nPDF) and Brazil (4 nPDF). Based on the results, the city can target its goals and actions toward the most relevant issues. To reduce their biodiversity impacts, the city should primarily focus on reducing consumption, secondly minimize the impacts by choosing products with smaller impacts, and only then compensate the caused impacts, either on place or elsewhere.