COVID-19-pandemian aikana myönnettyjen kustannustukien vaikutus suomalaisiin ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus -toimialan yrityksiin
Marjanen, Samuel (2024)
Kandidaatintutkielma
Marjanen, Samuel
2024
School of Business and Management, Kauppatieteet
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024082866578
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024082866578
Tiivistelmä
Vuonna 2019 puhjenneen COVID-19-pandemian seurauksena valtiot asettivat globaalisti rajoitustoimia ehkäistäkseen viruksen leviämistä ja turvatakseen terveydenhuollon kapasiteettia. Osittain rajoitusten takia, tuotanto, sekä tuotteiden ja palveluiden kysyntä romahti vuonna 2020. Euroopan komission tilapäisten valtiontukisääntöjen perusteella Suomessa jaettiin yritystukia vuosina 2020–2022.
Tutkimuksen aineistona käytettiin 21 tukia vuonna 2021 vastaanottaneen suomalaisen yrityksen otosta, joille muodostettiin samankokoinen verrokkiryhmä sellaisista yrityksestä, jotka eivät olleet saaneet tukia. Tutkimusmenetelmänä käytettiin erotukset erotuksissa - menetelmää, jolla tutkittiin kustannustuen vaikutuksia neljään eri tunnuslukuun.
Tutkimuksen tuloksien mukaan kustannustuella ei ollut positiivista vaikutusta henkilöstön lukumäärään, taseen loppusummaan, liikevaihtoon tai liiketoiminnan tulokseen, jotka toimivat tutkimuksen mittareina kustannustukien vaikuttavuudelle. As a result of the COVID-19 pandemic that broke out in 2019, states globally imposed restrictive measures to prevent the spread of the virus and to secure healthcare capacity. Partly due to the restrictions, production and demand for products and services collapsed in 2020. Based on the European Commission’s temporary state aid rules, business subsidies were distributed in Finland in 2020-2022.
A sample of 21 Finnish companies that receives said subsidies in 2021 were used as data for the study, for which a control group of the same size was formed from companies that had not received subsidies. The research method used was the difference-in-differences method, which examined the effects of cost support on four different indicators.
According to the results of the study, the cost support did not have a positive effect on the number of personnel, the balance sheet total, the turnover nor the profitability, which serve as the study’s indicators of the effectiveness of cost subsidies.
Tutkimuksen aineistona käytettiin 21 tukia vuonna 2021 vastaanottaneen suomalaisen yrityksen otosta, joille muodostettiin samankokoinen verrokkiryhmä sellaisista yrityksestä, jotka eivät olleet saaneet tukia. Tutkimusmenetelmänä käytettiin erotukset erotuksissa - menetelmää, jolla tutkittiin kustannustuen vaikutuksia neljään eri tunnuslukuun.
Tutkimuksen tuloksien mukaan kustannustuella ei ollut positiivista vaikutusta henkilöstön lukumäärään, taseen loppusummaan, liikevaihtoon tai liiketoiminnan tulokseen, jotka toimivat tutkimuksen mittareina kustannustukien vaikuttavuudelle.
A sample of 21 Finnish companies that receives said subsidies in 2021 were used as data for the study, for which a control group of the same size was formed from companies that had not received subsidies. The research method used was the difference-in-differences method, which examined the effects of cost support on four different indicators.
According to the results of the study, the cost support did not have a positive effect on the number of personnel, the balance sheet total, the turnover nor the profitability, which serve as the study’s indicators of the effectiveness of cost subsidies.
