Performance measurement model for monitoring the biathlon centre's environmental impact

Abstract

Because of climate change, the warming temperatures pose challenges for winter-dependent sports such as biathlon. The governing body of sports must be aware of the current situation so that future decisions are justified and responsible. Understanding the environmental impacts of biathlon centres is important for the development of local processes and for reducing the burden on the environment through monitoring.

The main objective of this research is to design a performance measurement model for monitoring the responsibility and environmental impacts for biathlon centre. The second objective is to find out the key influencing factors from an environmental perspective. The research is divided into a literature review and an empirical study. The literature review creates a theoretical basis for performance measurement, existing frameworks, responsibility and the most significant effects of the biathlon centre on the environment. The empirical part of the work examines the practices and development possibilities of Finnish centres, and the most important influential factors are investigated with the help of thematic interviews.

The research revealed that the most important environmental factors in the biathlon centre are waste management, energy consumption, and water use in the production of artificial snow. A performance indicator suitable for a biathlon organization was designed according to a balanced scorecard and the measurement areas were environment, government and finance. The objective of the designed model is to act as a tool for the director of a biathlon centre or organization in guiding the strategy and monitoring the implementation.

In conclusion, the need for a uniform measurement model was stated. This enables comparison and monitoring between centres. It became apparent that current practices require improvements to increase sustainability. The challenges are the quality of the collected data and the implementation of the model which emphasizes the necessity of standardized practices and reliable data collection.

Ilmastonmuutoksen myötä lämpenevä ilmasto asettaa merkittäviä haasteita talvesta riippuvaisille urheilulajeille, kuten ampumahiihdolle. Urheilun kansainvälisten lajiliittojen pitää tiedostaa nykytila, jotta tulevat päätökset ovat perusteltuja ja vastuullisia. Ampumahiihtokeskusten ympäristövaikutusten ymmärtäminen on tärkeää paikallisten prosessien kehittämiseksi ja ympäristön kuormituksen vähentämiseksi seurannan avulla.

Tämän diplomityön päätavoitteena on suunnitella suorituskyvyn mittausmalli ampumahiihtokeskuksen vastuullisuuden ja luontovaikutusten seurantaan. Toisena tavoitteena on selvittää keskeiset vaikuttavat tekijät ympäristön näkökulmasta. Tutkimus jakautuu kirjallisuuskatsaukseen ja empiiriseen osioon. Kirjallisuuskatsaus luo teoreettisen pohjan suorituskyvyn mittaamisesta, olemassa olevista viitekehyksistä, vastuullisuudesta sekä ampumahiihtokeskuksen merkittävimmistä vaikutuksista ympäristöön. Empiirisessä osassa tutkitaan suomalaisten keskusten käytäntöjä ja kehitysmahdollisuuksia sekä keskeisimpiä vaikuttavia tekijöitä teemahaastatteluiden avulla.

Tutkimuksessa selvisi, että keskeisimmät ympäristöön vaikuttavat tekijät ampumahiihtokeskuksessa ovat jätteen käsittely, energiankulutus ja veden käyttö tekolumen tuotannossa. Ampumahiihto-organisaatiolle soveltuva suorituskykymittaristo suunniteltiin tasapainotettua suorituskykymittaristoa mukaillen. Mittausalueiksi muodostuivat ympäristö, hallinto ja talous. Mittariston pääkäyttötarkoituksena on toimia ampumahiihtokeskuksen tai -organisaation johtajan työkaluna strategian ohjaamisessa sekä toteutuksen seurannassa.

Johtopäätöksenä todettiin tarve yhtenäiselle mittaristolle ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Tämä mahdollistaa vertailun sekä seurannan eri keskusten välillä. Lisäksi ilmeni, että nykyiset käytännöt vaativat parannuksia kestävyyden lisäämiseksi. Mittariston avulla voidaan tunnistaa sekä kohdistaa kehitystoimet tehokkaasti. Haasteina ovat kerätyn datan laatu ja mittariston implementointi, mikä korostaa standardoitujen käytäntöjen ja luotettavan tiedonkeruun tarpeellisuutta.