Melumittauksen mallintaminen : ympäristömelun mallintaminen
Nikula, Miia (2024)
Diplomityö
2024
School of Energy Systems, Energiatekniikka
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024090669549
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024090669549
Tiivistelmä
Työn tarkoituksena on tutkia liikennemelun mallintamista vapaanlähdekoodin mallinnusohjelmalla. Ohjelmana käytettiin QGIS karttasovelluksen lisäosaa OpeNoise. OpeNoisessa on kaksi erilaista mallinnus mahdollisuutta: mittaustuloksen ja liikennemäärän perusteella tehtävä mallinnus.
Teoriaosassa käydään läpi melumittauksiin liittyvää sanastoa ja käsitteitä, mittauslaitteistoja, ympäristömelumittauksiin liittyvää ohjeistoa ja lainsäädäntöä. Alkuosiossa tutustutaan melun aiheuttamiin ongelmiin ja meluntorjuntaan. Lisäksi käsitellään, miten erilaisten melulähteiden ääni kulkee ympäristössä ja mikä vaimentaa melua.
Työssä tehtiin myös melumittauksia kolmessa eri kohteessa: teillä 787, 70786 ja 4. Kaksi teistä oli nopeusrajoitukseltaan 80 km/h ja yksi 100 km/h. Tien 787 ja 70786 liikennemäärät olivat erilaisia. Mittaukset suoritettiin teiden varsilla eri etäisyyksillä. Mittausetäisyyksiksi valittiin 20, 50, 100, 150 ja 200 metriä. Tiellä 4 lisäksi mitattiin 300 ja 400 metrin päästä. 20 metrin mittauspistettä on käytetty mallintamisessa.
Tulosten laskennan ja mallintamisen jälkeen, niille on tehty epävarmuustarkastelu. Epävarmuustarkastelussa ohjeisarvona on käytetty lain märittämää 55 dB arvoa, joka on päivämelun raja asutusalueilla. Epävarmuustarkastelussa tarkasteltiin ylittääkö vai alittaako mitattu tai mallinnettu melu annetun ohjeisarvon. Koska kaikissa mittapisteissä epävarmuus oli yli 2 dB, jolloin ei varmuudella voitu sanoa ylittääkö vai alittaako melutaso ohjeisarvon, jos melutaso jäi määritysrajojen väliin. The purpose of the work is to study the modeling of traffic noise using free-source modeling software. The add-on for the QGIS map application, OpeNoise, was used as a program. OpeNoise has two different modeling possibilities: modeling based on the measurement result and traffic volume.
The theory section covers vocabulary and concepts related to noise measurements, measurement equipment, and environmental noise measurement guidelines and legislation. Additionally, problems caused by noise and noise control are discussed. Lastly, how the sound of various noise sources travels in the environment and what dampens the noise is discussed.
The work also involved noise measurements at three different sites: roads 787, 70786 and 4. Two of the roads had a speed limit of 80 km/h and one of 100 km/h. The traffic volumes on 787 and 70786 were different. Measurements were made at different distances along the roads. Measurement distances of 20, 50, 100, 150 and 200 metres were chosen. Road 4 was also measured from 300 and 400 metres away. The 20 metre measuring point has been used in modelling.
After calculating and modelling the results, they have been subjected to an uncertainty review. The guide value used in the uncertainty assessment is the 55 dB value defined by law, which is the limit for daytime noise in living settlements. The uncertainty review looked at whether the measured or modelled noise exceeds or falls below the given guideline value. Because the uncertainty at all measuring points was greater than 2 dB, it could not be said with certainty whether the noise level exceeded the guide value if the we-level was between the limits of determination.
Teoriaosassa käydään läpi melumittauksiin liittyvää sanastoa ja käsitteitä, mittauslaitteistoja, ympäristömelumittauksiin liittyvää ohjeistoa ja lainsäädäntöä. Alkuosiossa tutustutaan melun aiheuttamiin ongelmiin ja meluntorjuntaan. Lisäksi käsitellään, miten erilaisten melulähteiden ääni kulkee ympäristössä ja mikä vaimentaa melua.
Työssä tehtiin myös melumittauksia kolmessa eri kohteessa: teillä 787, 70786 ja 4. Kaksi teistä oli nopeusrajoitukseltaan 80 km/h ja yksi 100 km/h. Tien 787 ja 70786 liikennemäärät olivat erilaisia. Mittaukset suoritettiin teiden varsilla eri etäisyyksillä. Mittausetäisyyksiksi valittiin 20, 50, 100, 150 ja 200 metriä. Tiellä 4 lisäksi mitattiin 300 ja 400 metrin päästä. 20 metrin mittauspistettä on käytetty mallintamisessa.
Tulosten laskennan ja mallintamisen jälkeen, niille on tehty epävarmuustarkastelu. Epävarmuustarkastelussa ohjeisarvona on käytetty lain märittämää 55 dB arvoa, joka on päivämelun raja asutusalueilla. Epävarmuustarkastelussa tarkasteltiin ylittääkö vai alittaako mitattu tai mallinnettu melu annetun ohjeisarvon. Koska kaikissa mittapisteissä epävarmuus oli yli 2 dB, jolloin ei varmuudella voitu sanoa ylittääkö vai alittaako melutaso ohjeisarvon, jos melutaso jäi määritysrajojen väliin.
The theory section covers vocabulary and concepts related to noise measurements, measurement equipment, and environmental noise measurement guidelines and legislation. Additionally, problems caused by noise and noise control are discussed. Lastly, how the sound of various noise sources travels in the environment and what dampens the noise is discussed.
The work also involved noise measurements at three different sites: roads 787, 70786 and 4. Two of the roads had a speed limit of 80 km/h and one of 100 km/h. The traffic volumes on 787 and 70786 were different. Measurements were made at different distances along the roads. Measurement distances of 20, 50, 100, 150 and 200 metres were chosen. Road 4 was also measured from 300 and 400 metres away. The 20 metre measuring point has been used in modelling.
After calculating and modelling the results, they have been subjected to an uncertainty review. The guide value used in the uncertainty assessment is the 55 dB value defined by law, which is the limit for daytime noise in living settlements. The uncertainty review looked at whether the measured or modelled noise exceeds or falls below the given guideline value. Because the uncertainty at all measuring points was greater than 2 dB, it could not be said with certainty whether the noise level exceeded the guide value if the we-level was between the limits of determination.