Growth investing strategy in the Finnish & Swedish stock market in 2018-2022

Abstract

Growth investing is categorized among investment strategies, which aim to invest in companies that grow faster on average and have the potential to generate good profits through a strong rise in the share price. Usually, growth stocks are classified as risky since they come up with high return expectations and are more sensitive to market changes. This thesis examines how the Finnish and Swedish growth stock portfolios, constructed by different evaluation metrics, perform against each other and the benchmark indices of OXMH25 and OXMS30 from 2018 to 2022, which included abnormal market conditions such as the COVID-19 pandemic. The study was made possible by utilizing monthly time series datasets of the selected growth stocks and the benchmark indices’ historical prices, which were gathered from the Nasdaq Nordic and LSEG Refinitiv databases. The performance of the growth stocks is measured using risk-adjusted metrics, including the Sharpe ratio and Jensen’s Alpha.

The study found that the best-performing growth stock portfolio from 2018 to 2022 was a Swedish growth portfolio from 2018-2020, accumulating the best total and cumulative returns. From a return perspective, the first period was also more sufficient for the Finnish growth stocks. The worst performance of the growth portfolios was captured for the Finnish portfolio from 2020-2022, cumulating with negative returns. The study findings found that the growth stocks tend to recover faster than the market after macroeconomic crises, supporting the previous studies. This phenomenon was observed during 2018 and 2020 in the post-COVID-19 market. Also, despite the strong volatility changes in the growth stocks, notably in the Swedish portfolio, added with difficult market conditions, the growth stock portfolios did not suffer significant drops relative to their profile.

Kasvusijoittaminen on yksi sijoitusstrategioista, joka pyrkii valikoimaan yrityksiä, jotka kasvavat keskimääräistä nopeammin ja joilla on potentiaalia tuottaa parempia voittoja osakekurssin voimakkaan nousun kautta. Yleensä kasvusijoittaminen luokitellaan riskialttiiksi, koska kasvuosakkeilla on korkeammat tuotto-odotukset ja ne ovat herkempiä markkinoiden muutoksille. Tässä opinnäytetyössä tutkitaan, kuinka suomalaiset ja ruotsalaiset kasvuyhtiöiden salkut, jotka on rakennettu eri arviointimetriikoilla, suoriutuvat toisiinsa ja vertailuindekseihin OXMH25 ja OXMS30 nähden vuosina 2018–2022, aikana, jolloin vallitsi epänormaaleja markkinaolosuhteita, kuten COVID-19-pandemia. Tutkimus tehtiin hyödyntämällä kuukausittaisia aikasarjadatoja valittujen kasvuyhtiöiden ja vertailuindeksien historiallisista kurssihinnoista, jotka kerättiin Nasdaq Nordic ja LSEG Refinitiv -tietokannoista. Kasvuyhtiöiden suoriutumista mitataan riskikorjatuilla mittareilla, mukaan lukien Sharpen suhde ja Jensenin Alpha.

Tutkimuksessa havaittiin, että parhaiten tuottanut kasvuyhtiöiden salkku vuosina 2018– 2022 oli ruotsalainen kasvusalkku vuosilta 2018–2020, joka saavutti parhaat kokonais- ja kumulatiiviset tuotot. Tuoton näkökulmasta ensimmäinen ajanjakso oli myös suotuisampi suomalaisille kasvuyhtiöille. Heikoin kasvuyhtiöiden salkkujen suorituskyky havaittiin suomalaisessa salkussa vuosina 2020–2022, jolloin kumulatiivinen tuotto oli negatiivinen. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kasvuyhtiöiden osakkeet pyrkivät toipumaan markkinoista nopeammin makrotaloudellisten kriisien jälkeen, mikä tukee aiempia tutkimuksia. Tämä ilmiö havaittiin vuosina 2018 ja 2020 COVID-19-pandemian jälkeisessä markkinassa. Lisäksi huolimatta voimakkaista volatiliteetin muutoksista kasvuyhtiöiden osakkeissa, erityisesti ruotsalaisessa salkussa, vaikeiden markkinaolosuhteiden vallitessa, kasvuyhtiöiden salkut eivät kärsineet merkittävistä laskuista suhteessa profiiliinsa.